Ensimmäisiä työpaikkojani oli KYKSin sairaalan sisätautiosasto. Siellä ujo nuori aikuinen sai lempeän äidillisen vastaanoton. Eläkeikää lähestyvä sairaala-apulainen – muistan hänen nimensäkin – keitti minulle varta vasten aamupuuron, kun satuimme yhdessä työvuoroon.

Työhön perehdyttiin aluksi esimiehen opastamana. Siivouspäällikkö kertoi paitsi organisaatiosta, työajoista ja -tauoista, vaatetuksesta ja palkanmaksusta myös mitä tehdä sairastuessa ja kehen olla yhteydessä ongelmatapauksissa.

Keltanokkaa jännitti niin, että osa tärkeistä asioista unohtui saman tien. Onneksi oli työkaverit, joilta saattoi tarkistaa jälkikäteen. Työnopastus sujui kiireettömästi vanhemman työntekijän työparina.

Sairaala oli esimerkillinen paikka perehtyä, koska päivittäiset työtehtävät oli kirjattu listaksi siivoushuoneen seinälle. Päivät noudattelivat samaa turvallista rytmiä. Muutoksia ja hetkellistä runsaampaa työkuormaa aiheutti lähinnä potilaiden vaihtuminen. Yksintyöskentely iltavuoroissa opetti vastuuta ja asiakaspalvelutilanteet ongelmanratkaisua.

OMAN KOULUTTAUTUMISEN myötä työtehtävät ovat muuttuneet sellaisiksi, että valmista mallia työn tekemiseksi ei ole aina ollut. Työnantaja on toivonut kehittävää työotetta ja kannustanut aloitteellisuuteen. Työ on vaatinut työtehtävien priorisointia ja omaa ajattelua.

Joskus työnkuva on pitänyt luoda itse. Silloinkin perehdytys on auttanut työn alkuun. Perehdyttäminenhän ei suinkaan aina tarkoita sitä, että työntekijälle opastettaisiin tiukat toimintatavat, vaan sillä luodaan turvallinen työympäristö, jossa työntekijän on mahdollisuus toteuttaa osaamistaan ja saavuttaa tavoitteita, joita työnantaja on asettanut.

Monilla työpaikoilla on kirjallisia ohjeita ja prosessikuvauksia, jotka auttavat työhön asettautumista. Myöhemmin vielä suurempi merkitys on työkavereilla ja esimiehillä, jotka ovat valmiita sparraamaan ja keskustelemaan työn tavoitteista, niiden saavuttamisesta ja reunaehdoista, joilla työtä tehdään.

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSELLA luotetaan perehdytyksessä mentori–aktori- ja mestari–kisälli-malleihin. Oppiminen on vastavuoroista. Uuden työntekijän tuoreita oppeja ja uutta näkökulmaa pyritään hyödyntämään. Työparityöskentely tarjoaa hyvän mahdollisuuden siirtää konkarin osaamista aloittaville.

Hyvä perehdytys osoittaa arvostusta työntekijää kohtaan, mikä motivoi meitä kaikkia. Toivottavasti myös uudet kesätyöntekijät saavat ensimmäiset oppinsa työelämästä arvostavassa ja turvallisessa ympäristössä. Sopiva määrä vastuuta, selvät rajat työtehtäville ja henkilö, johon tukeutua ongelmissa, auttavat nuoren mukavasti alkuun.

Lue miten Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Palomies perehtyy työkaverin tukemana.

 

Teksti: TTT-lehden päätoimittaja Kirsi Väisänen
Kuva: Juha Somby

Lue myös:

Stressi vie päätöksentekokyvyn

Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen

Kehoa ja työntekijää kuunnellen

Liian kranttu jää vaille työntekijää

Ero tuli

Poissa työpaikalta

Syö seurassa, edistä hyvinvointia

Tunteilla turvallisuutta

Kehonmittaus laajeni vapaalta työpäivään

Terveiset ullakolta

Hyvän työyhteisön pilarit