Vaivaton kirja raskaasta aiheesta

Kun ilo katosi. Miten jaksaisimme työelämässä paremmin. Anni Erkko. Atena 2021.

Anni Erkko sinnitteli vaativassa työssä Kauppalehti Faktan toimituspäällikkönä. Työstä irtaantuminen viikonloppulevon ajaksi ei onnistunut kahden lapsen äidiltä, vaan hän koki työviikon alkaessa olevansa yhtä ärtynyt, väsynyt ja toivoton kuin perjantainakin. Suorittaminen päättyi työterveys­huollon käyntiin. Työuupumuksen hoito alkoi heti.

Erkko halusi ymmärtää yleistynyttä ilmiötä ja kirjoitti aiheesta kirjan. Hän haastatteli sitä varten yhdeksää työ­uupumuksen läpikäynyttä ihmistä sekä useita työhyvinvoinnin asiantuntijoita.

Yllättävin havainto oli, että jokainen työuupumuksesta toipunut ajatteli sairastumisen olleen yksi elämän parhaista kokemuksista. Se pakotti tutkimaan omaa tekemisen tapaa. Entisenlaiseen ei voinut palata. Moni huomasi, että omia tunteiden tarkastelu on tärkeää ja mielihyvä on lääkettä uupumiseen.

Työuupumukseen sairastuvat useammin kunnianhimoiset ja tunnolliset, mutta asiantuntijat korostavat työn rakenteiden merkitystä työuupumuksen aiheuttajana. Epäterveet työn tekemisen tavat juontavat juurensa työyhteisöjen normistoista, jotka ohjaavat omistautumaan työlle. Uupumus myös tarttuu.

Vertaistarinoiden ja asiantuntijoiden pohdintojen vuoropuhelu rytmittää tiukkaa asiaa tehden kirjasta kevyen lukea. Erinomaisesti toimitettu teos!

Vinkkejä terveempään etätyöarkeen

Etätyön hyvinvointiopas. Kati Boijer-­Spoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta. Bazar 2021.

Etätyön haasteet työntekijöiden hyvinvoin­nille ovat tulleet ilmi kahden pandemiavuoden aikana. Moni asiaan havahtunut on kehittänyt itselleen jaksamista tukevia rutiineja ja pannut ergonomian kuntoon etätyöpisteessään.

Kaikille siirtymä ja uuden oppiminen ei ole ollut niin helppoa. Etätyöaika on rasittanut heitä sekä henkisesti että fyysisesti.

Tässä kirjassa kaksi hyvinvoinnin, liikunnan ja työhyvinvoinnin ammattilaista, Kati Boijer-Spoof Heikinheimo ja Riikka Ilmivalta, tarjoavat tietoa parempien valintojen tueksi ja käytännönläheisiä vinkkejä työarkeen.

Yhteisö, aivot, keho ja ravitsemus ovat saaneet omat lukunsa. Koska uudet tavat juurtuvat hitaasti, teoksen lopussa pohditaan lyhyesti myös rutiinien muodostumisen psykologiaa.

Yksilön synnynnäiset ominaisuudet eivät takaa menestystä

Kasvun asenne oppimisessa. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas. Minna Miao. PS-kustannus 2021.

Monella on käsitys, että synnyn­näinen lahjakkuus ja äly määrittävät pitkälti menestyksemme elämässä. Jotkut uskovat, ettei heillä ole kieli- tai matikkapäätä. Tai että sävelkorva puuttuu, ja siksi soittamisen oppiminen on mahdotonta.

Mutta voiko kiinnostusta kehittää, ja voiko lahjakkuutta oppia?

Kirjassaan Kasvun asenne oppimisessa psykologi ja valmentaja Minna Miao todistaa, että rajoittavat uskomukset syövät oppimisen iloa ja heikentävät motivaatiota. Joustava asenne oppimiseen kantaisi paremmin: voin oppia, vaikka lähtisinkin takamatkalta.

Aivoillamme on kyky oppia uutta koko elinikämme ajan, ja kiinnostusta tylsiksi kokemiinsa asioihin voi ruokkia. Lahjakaskaan ei välty harjoittelulta.

Tuloksia ei välttämättä synny yksin ahertaen. Miaon mukaan oppimisessa on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Yksilön onnistumisten taustalla piilee aina muita ihmisiä, poliittisia päätöksiä, tietoja ja teknologiaa, joita kukaan ei olisi yksin kyennyt rakentamaan.

Pukumies kokee boreoutin

Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuu­desta. Petteri Kilpinen. Tuuma 2021.

Erittäin kunnianhimoinen ja tavoitteita asettamaan tottunut keski-ikäinen liikemies kyllästyy itseensä ja tekemisiinsä. Hän irtisanoutuu hyvin palkatusta ja etuoikeuksia tarjoavasta työstä, mutta ei tunnu löytävän tyydytystä uudessakaan työpaikassa. Miestä vaivaa boreout, työhön tylsistyminen.

Ratkaisu löytyy lopulta juoksemisesta. Kovasta juoksutavoitteesta tulee seuraava suoritus, jolla määrittää arvoaan ja käsitellä identiteettikriisiään.

Omakohtaisessa teoksessaan Irtiotto – tarina toisesta mahdollisuudesta yritysjohtaja Petteri Kilpinen pohtii arvojaan sekä perheen, aseman ja saavutusten merkitystä.

Lukijan silmissä vilisevät paitsi kilometrit ja maratonkaupunkien näkymät myös ylellisen elämän tunnukset: hienot ravintolat, matkat ja merkkivaatteet sekä julkisuuden henkilöt, joita Kilpinen on työssään tavannut.

Kilpisen juoksu tuo tuloksia. Kirjan lopussa mies oivaltaa, mitä hän työelämässä haluaa tehdä. Egon pönkittäminen ei enää tunnu niin tärkeältä. Kiinnostus kohdistuu nyt kehon ja mielen kehittämiseen.