Tiimityön huomioon ottaminen turvallisuudessa ei ole uusi asia, mutta siitä on kiinnostuttu lähinnä turvallisuuskriittisillä toimialoilla, kuten ilmailussa tai ydinvoimassa. Tiimityö on tuotu esiin ongelmien aiheuttajina esimerkiksi lento-­onnettomuuksien tutkinnassa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa haluttiin keskittyä tiimityön hyviin käytänteisiin, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Vuokko Puro. Ilmeni, että tiimissä työskentely lisää turvallisuutta prosessiteollisuudessa.

Toimiva tiimityö edellyttää sitä, että ryhmä kykenee pitämään yllä jaettua tilannekuvaa. Sen ansiosta tiimin jäsenet pysyvät kartalla siitä, mitä tapahtuu ja mitä esimerkiksi työkaverit milläkin hetkellä tekevät.

Tietoa jaetaan sekä sanallisesti että sanattomasti. Tilanteissa, joissa viesti pitää saada perille ilman sanoja, auttavat esimerkiksi sovitut käsimerkit.

Myös psykologisella turvallisuudella ja luottamuksella on suuri merkitys. Psykologisesti turvallisessa tiimissä on helppo nostaa esiin epäkohtia, jakaa ideoita, myöntää virheensä ja kertoa pienistäkin huomioista.

Työterveyslaitoksen asiantuntija Ilkka Asikainen muistuttaa, että teollisessa työssä monet asiat vaativat yhteistyötä. Esimerkiksi tuotantotyössä tulee vastaan monimutkaisia ja haastavia tilanteita, joissa tiimin ongelmanratkaisukyky punnitaan. Ongelmien ratkaiseminen onnistuneesti yhdessä edellyttää psykologista turvallisuutta, jotta kaikkien näkökulmat ja tietämys pääsevät esille.

Tiimit ratkovat ongelmia itsenäisesti

Teollisuudessa toimivien tiimien kohtaamat ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tuotteen laatuun tai tuotantolaitteen virheelliseen toimintaan. Pienet ongelmat eivät uhkaa välittömästi turvallisuutta, mutta ne voivat kehittyä poikkeus- ja häiriötilanteiksi, joissa tapaturmia usein sattuu. Kun kaikenlaisia työn sujumista jarruttavia asioita ehkäistään ennalta, turvallisuus paranee.

Tiimin yhteishenki näkyy ongelmatilanteissa. Tutkijat hämmästyivät, miten itsenäisesti teollisuudessa työskentelevät tiimit tekevät päätöksiä ilman esihenkilöä. Oman työnsä parhaille asiantuntijoille on kertynyt valtava määrä kokemusta ja hiljaista tietoa, jota ei voi lukea oppaista.

Monet päivittäiset tilanteet vaativat itsenäistä päätöksentekoa.

– Esimerkiksi kun monimutkainen kone tuottaa naarmuuntunutta tuotetta, tiimi alkaa ratkoa ongelmaa sulkemalla pois eri vaihtoehtoja yhdessä järkeilemällä. Psykologinen turvallisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja rohkeasti työntekijät hyppäävät ongelmien kimppuun ja ideoivat keskenään niihin ratkaisuja, Asikainen sanoo.

– Psykologinen turvallisuus ei synny sormia napsauttamalla, vaan se rakentuu jokapäiväisestä toiminnasta. Jokainen jäsen pystyy vaikuttamaan tiimin yhteishenkeen, Puro toteaa.

Henkilöstö mukaan kehittämistyöhön

Tiimin toimivuus ei sulje pois ristiriitoja, mutta niitä ei jätetä muhimaan. Parhaimmillaan tiimin jäsenet tunnistavat itse, milloin ristiriitojen ratkaisemiseen tarvitaan esihenkilön tai ulkopuolisen ihmisen apua ja milloin ongelmat voidaan ratkoa itse.

Vuokko Puro muistuttaa, etteivät tiimit toimi tyh­jiössä. Iso merkitys on sillä, miten organisaatio ja johto suhtautuvat virheisiin sekä tiimien esiin nostamiin huolenaiheisiin ja epäkohtiin.

– Turvallisuusriskien hallintaa ei voi jättää tiimien vastuulle, koska työnantaja ja linjajohto vastaavat viime kädessä työn turvallisuudesta ja yksittäisten tiimien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Tiimien jäsenillä on kiinnostusta ja halua kehittää oman työnsä sujuvuutta ja turvallisuutta, joten heidät kannattaa ottaa mukaan työn kehittämiseen.

Työpaikoilla voi järjestää keskusteluja, joissa ryhmät pohtivat oman tiiminsä työskentely- ja yhteistyötapoja. Työstä tulee aiempaa sujuvampaa ja turvallisempaa, kun tiimillä on mahdollisuus kehittää omaa työtään.

Oman tiimin toiminnasta osataan kyllä keskustella, mutta se ei nouse keskusteluihin spontaanisti. Esimerkiksi hiljaisen tiedon jakamisesta, yhteishengestä tai roolituksesta harvoin puhutaan ilman, että joku virittää keskustelun. Tutkimuksen perusteella laadittu Turvaa tiimistä! -keskustelumalli johdattaa tiimin keskustelemaan yhteistyöstään ja pohtimaan sen kehityskohteita.

Yhteinen huumori tukee turvallisuutta

Turvallisuutta on perinteisesti kehitetty teknisestä ja yksilökeskeisestä näkökulmasta. Vuokko Puro ja Ilkka Asikainen kehottavat miettimään, miten turvallisuuskäytännöissä voi huomioida entistä paremmin tiimityön näkökulmaa.

Esimerkiksi tapaturmia on selitetty inhimillisillä virheillä, mutta olisi tärkeä oppia tunnistamaan ihmisen toiminnan taustalla vaikuttavat tekijät, kuten organisaation turvallisuuskulttuuri ja ryhmän vakiintuneet työtavat. Myös turvallisuushavaintojen järjestelmää kannattaa kehittää niin, että se kannustaa pohtimaan, mitkä ryhmän toimintaan liittyvät asiat vahvistavat ja mitkä heikentävät turvallisuutta, sekä ilmoittamaan niistä.

Monella työpaikalla on käytössä ”tuumaa hetki” -toimintatapa, jossa työntekijä pysähtyy tunnistamaan ja poistamaan vaarat ennen työhön ryhtymistä. Asikainen kannustaa pitämään niitä yhdessä työparin tai työryhmän kesken.

– Riskiarvioinnit tehdään usein yksipuolisesti vain teknisestä näkökulmasta ja unohdetaan se, että kyse on työstä, jota tehdään yhdessä. Sujuvaa tiimityötä uhkaavat riskit sivuutetaan, eikä muisteta esimerkiksi väärinymmärtämisen mahdollisuutta, Asikainen sanoo.

– Turvallisuutta kannattaa katsoa ryhmätoiminnan silmälaseilla, Puro jatkaa.

Yhteinen huumori tukee turvallisuutta, tutkimus osoitti. Huumori vaikuttaa esimerkiksi vireystilaan monotonisessa työssä etenkin ilta- ja yövuorojen aikana. Vapaamuotoinen vuorovaikutus virkistää.

– Tiimien sisäinen huumori voi olla hurttia, mutta siihen liittyy paljon sosiaalista älykkyyttä. Parhaimmillaan yhteinen huulenheitto nostaa koko tiimin vireystilaa, Puro kertoo.

Turvaa tiimistä! -keskustelumalli:

www.ttl.fi/­oppimateriaalit/­turvaa-tiimista