Harjoittele itsetuntemusta

– nautit enemmän työstäsi

Itsetuntemus auttaa voimaan paremmin – myös työssä. Psyykkinen valmentaja ja ekonomi Hanna-Kaisa Raninen neuvoo lähestymään työminää arvojen kautta.

Huomaatko olevasi helposti muiden vietävissä? Lupaudut tekemään enemmän kuin jaksaisitkaan, koet kiukkua vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tai ahdistut työn vaatimuksista. Tuntuu, että työkaverit suoriutuvat työstään kevyemmin ponnistuksin.

Omaa elämänhistoriaa ja kokemuksiaan pohtimalla voi paremmin ymmärtää, mitkä asiat itseä kuormittavat. On hyödyllistä miettiä itselle tyypillisiä reagointi- ja stressinsäätelytapoja.

– Työelämässä ei ole optimisuoriutumista, vaan työtä voi yleensä tehdä monella tavalla käyttäen omia vahvuuksiaan, lohduttaa psyykkinen valmentaja Hanna- Kaisa Raninen niitä, jotka tuntevat riittämättömyyttä työssään.

Kun hyödyntää omia vahvuuksiaan, voi saavuttaa tavoitteitaan työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Itse­ymmärrys lisää empatiaa ja myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan ja helpottaa kanssakäymistä. Kun ihminen tajuaa, miten hänellä on tapana reagoida ja olla vuorovaikutuksessa, hän voi ymmärtää myös muita. Tätä varten on varattava aikaa säännölliselle reflektoinnille eli itsetutkiskelulle.

Opettele olemaan läsnä

Luonnollisesti ihmisen on osattava tunnistaa omat tarpeensa ja pystyä kertomaan niistä muille, jotta hän voi huolehtia itsestään. Terve itsekkyys tuo ryhtiä omien rajojen asettamiseen.

Itsetuntemus on läsnäoloa omien ajatusten ja tunteiden äärellä sekä omiin tarpeisiin vastaamista.

– Silloin työntekijä ymmärtää, milloin hän tarvitsee omaa aikaa palautumiseen tai enemmän aikaa jonkin työn tekemiseen tai apua tehtävästä suoriutumiseen. Tai milloin hän on liian kuormittunut, Raninen sanoo.

Hänestä tietoisuustaitojen opettelu sekä omien tunteiden ja ajatusten säätely ovat tärkeitä psyykkisiä taitoja, joiden avulla voimme pyrkiä vastaamaan omiin tarpeisiimme.

Kirjoita ylös omat arvosi

Oman työminänsä voi löytää tarkastelemalla itseään ja työtään. Voit esimerkiksi pysähtyä pohtimaan työpäivääsi ja kirjata ylös, mistä nautit, mikä innosti, mikä tuntui vaikealta, mikä harmitti ja missä onnistuit. Millainen olisi täydellinen työpäivä?

Verkosta löytyy arvojen listauksia sekä vahvuus- ja persoonallisuustestejä, jotka auttavat määrittelyssä. Listaa vaikka viisi sinulle tärkeää asiaa, käyttäytymistapaa tai päämäärää eli arvoa.

Esimerkkejä arvoista ovat päämäärätietoisuus, auttavaisuus, huumori, vauraus, kauneus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys.

Arvot auttavat ymmärtämään, mikä on itselle keskeistä elämässä ja työssä. Ne myös lisäävät motivoitumista ja työn imun säilyttämistä.

– Arvot ovat kompassi, joka suuntaa toimintaa. On vaikea motivoitua omaan rooliin ja tekemään työtä pitkäjänteisesti, jos ei ole pohtinut omia arvojaan, Raninen summaa.

Kannattaakin tarkastella, mitkä osat työssäsi koet merkityksellisiksi ja mitkä taas vähemmän omiksesi. Voisitko muokata työtäsi enemmän omannäköiseksi?

Mieti, mikä motivoi sinua

Myös motivaatiotekijöiden miettiminen auttaa tunnistamaan itselle merkityksellisen toiminnan. Työmotivaatio voi syntyä ulkoisten tekijöiden kautta, esimerkiksi rahan, palkkion tai hyvän aseman toivossa tai rangaistuksen tai arvostelun pelossa.

Sisäisestä motivaatiosta taas kertoo oman tahdon, innostuksen, arvojen tai kehittymisen vuoksi tapahtuva toiminta. Moni motivoituu myös toisten auttamisesta.

Ulkoinen motivaatio ei ole yksiselitteisesti huono ­ asia. Se voi auttaa viemään itselle tärkeitä asioita eteenpäin. Esimerkki ulkoisesta motivaatiotekijästä on vaikkapa askelmittarin seuraaminen. Lukemat ovat tuskin itsessään merkityksellisiä, mutta niiden avulla saavutettava terveys on.

Tunnista oma tapasi palautua

On arvokasta tunnistaa, millainen toiminta palauttaa parhaiten työstä. Tarvitsetko esimerkiksi rauhoittumisaikaa sosiaalisten tilanteiden jälkeen, vai saatko vain lisää energiaa ihmisten seurasta?

– Voimme toimia ulkopuolisten paineiden ja sosiaa­listen normien takia itseämme vastaan. Kannattaa pohtia, millaisen tauon jälkeen sinulla on hyvä, levollinen olo, Hanna-Kaisa Raninen toteaa.

Entä tunnistatko, millainen fyysinen työympäristö auttaa sinua hyviin suorituksiin? Tarvitsetko kirkasvalolampun jaksaaksesi syksyn pimeyttä, vai virkistytkö keikutellen tasapainolaudalla sähköpöydän ääressä? Oletko fyysinen toimija, joka ei jaksaisi paikallaanoloa?

Haju, melu tai visuaaliset tekijät voivat haitata jota­kuta enemmän kuin toista. Joku taas ei kestä yksintyöskentelyä vaan kaipaa työkavereita, joiden kanssa jakaa ajatuksiaan.

Yhdessä kehittämään työtä

Tarvitsemme kokemusta autonomiasta eli siitä, että voimme itse vaikuttaa työhömme. Kun on selvittänyt arvonsa, vahvuutensa ja kehittymistarpeensa, on helpompaa ryhtyä muokkaamaan työtään oman­näköiseksi. Jokainen voi miettiä itse tavoitteita työlleen, tarkastella onnistumisiaan ja saada näin palautetta työstään.

Aina työntekijä ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan kaikkeen työssään. Siksi olisi tärkeää keskustella oman tiimin ja esihenkilön kanssa, miten työtä voisi tuunata entistä merkityksellisemmäksi.

Kun kokee yhteisöllisyyttä ja arvostusta ja voi hyödyntää kykyjään, motivoituminen työhön helpottuu. Jokainen kaipaa myös palautetta työstään. Palautetta voi hyvin kysyä esihenkilöltä, mentorilta tai työkavereilta.

– Olisi kuitenkin parempi, että organisaatiossa olisi yhdessä sovitut toimintaperiaatteet siihen, miten missä ja milloin palautetta työstä saa ja miten sitä voi antaa myös muille, Raninen sanoo.