Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela vahvistaa, että organisaatiohyödyt jäävät liian vähälle huomiolle. Yleensä puhutaan vain yksilöhyödyistä ja tuetaan yksilöiden liikuntaa.

Suurin osa työpaikoista tarjoaa henkilöstölleen liikuntaseteleitä, ePasseja ja muita kannustuskeinoja. Eniten niitä käyttävät toimihenkilöt ja johtajat, kolmannes työntekijöistä jättää ne kokonaan hyödyntämättä.

Mitä organisaatiot voisivat tehdä vielä tehokkaammin? Miten ne voisivat innostaa yhä useammat liikkumaan?

– Liikunnan keinovalikoima on todella laaja, ja se pitäisi organisaatioissa nostaa samaan asemaan kuin muukin työhyvinvointitoiminta, Malvela sanoo.

Työnantaja saa panostuksilleen eniten hyötyä, jos työn­tekijöiden toiveet kuullaan ja he osallistuvat liikunnan suunnitteluun.

Aktiivisempiin taukoihin

Liikuntayhteistyö työterveyshuollon kanssa on liian vähän käytetty voimavara. Miia Malvela kannustaa työnantajia ja työterveyshuoltoja keskustelemaan nykyistä enemmän siitä, mitä työterveyshuolto voisi tehdä. Henkilöstöliikuntabarometrissä vain hieman yli puolet työnantajista raportoi työterveyshuollon aktiivisista toimista liikunta-asioissa.

Liikkuva aikuinen -ohjelman koordinaattori Reetta Laakkonen muistuttaa, että tulevaisuudessa istumatyötä tekeviä on Suomessa 1,7 miljoonaa. Sillä, mitä työpäivän aikana tehdään työkyvyn hyväksi, on iso vaikutus. Aktiivinen toiminta tauoilla voisi nostaa vireystilaa.

– Työnantajan ei tarvitse tehdä kenestäkään maratoonaria, mutta työpäivän lomassa voi liikunnalla vaikuttaa myönteisesti, hän sanoo.

AKTIIVINEN TYÖPAIKKA A / B / C

Kemianyritys liikuttaa aktiivisesti

Kiillon Lempäälän-tehtailla on jo vuosien ajan ollut vähemmän tules-poissaoloja kuin teollisuudessa keskimäärin. Työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä myös liikunta-asioissa.

Henkilöstöliikunta on yksi Kiillon vuosittain päivittyvän työhyvinvointi­ohjelman osa-alueista. Toimintaa suunnittelee muun muassa Hyvis- ryhmä, johon kuuluvat johdon ja liikunta-­aktivaattorien edustajat sekä henkilöstöryhmien luottamushenkilöt.

Kuntotestaukset, aamuverryttelyt, taukojumpat, mahdollisuus muokata työtä ja varhainen puuttuminen tuki- ja liikuntaelinongelmiin näkyvät poissaololuvuissa. Lempäälän-tehtailla tule-sairaudet ovat vasta neljännellä sijalla, kun ne teollisuudessa yleensä ovat suurin poissaolojen syy.

Myönteistä liikuntakulttuuria

Tiina Niemi vastaa Kiillon henkilöstöliikunnan käytännön toteutuksista.

– Aloitin yrityksessä vuonna 1995, ja tulin heti mukaan työpaikkaliikuntaa koordinoivaan tiimiin. Näitä asioita on pidetty yrityksessä tärkeinä jo vuosikymmeniä. Ilmapiiri täällä on liikuntamyönteinen.

Vuonna 2016 Kiilto Oy valittiin Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi. Sisaryritys KiiltoClean Oy sai saman tunnustuksen vuonna 2018. Palkintoraati arvioi monta osa-aluetta, kuten liikunnan johtamisen ja resurssoinnin, yhteistyön työterveyshuollon kanssa, aktivoinnin, liikuntapalvelut ja seurantajärjestelmät.

Kiilto tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Lempäälässä yhteistyökumppani on Finla Työterveys Oy, ja työterveystiimiin kuuluvat lääkäri, hoitaja ja fysioterapeutti. Työfysioterapeutti Kirsi Myötyri pitää tehdasalueella vastaanottoa parina päivänä viikossa. Vastaanotolle on helppo mennä, kun enää ei vaadita lääkärin lähetettä.

Myötyri on vetänyt vapaaehtoisia kuntokartoituksia eli polkupyörä­ergometritestejä tehtaalla jo vuodesta 2005. Silloin väki oli kunnoltaan keskitasoista, nyt keskiarvona on hyvä+.

Kuntotestaus ja liikuntamyönteinen kulttuuri ovat Myötyrin mukaan hyvä motivoija myös työhöntulotarkastuksessa. Jos testin tulos on heikohko, yleensä kuntoluokka on seuraavana vuonna noussut.

Kannustimet käytössä

Kannustimena osallistujat saavat ePassiinsa lisää liikunta-, kulttuuri- ja hierontaetuutta. Kuntotestaukseen tulijoita onkin riittänyt hyvin viime vuosina, siinä on käynyt keskimäärin yli 70 prosenttia henkilöstöstä. Tavoite on päästä 75 prosenttiin. Kun osallistujien määrä kasvaa, joukossa on myös ei-aktiviisia liikkujia, joista aina joku innostuu parantamaan kuntoaan.

Myötyri on havainnut, että polkupyöräergometri on myös hyvä seula, koska siinä on löytynyt esimerkiksi sydänperäisiä vaivoja jo varhaisessa vaiheessa. Terveysongelmiin on voitu puuttua nopeasti. Hän arvioi testien jo maksaneen itsensä takaisin.

Kunnossapito-osastolla työskentelevä asentaja Mikko Vähäsalo käy kollegoineen kuntotesteissä joka vuosi ja pitää oman kunnon seuraamista kiinnostavana. Rahallinen kannustus innostaa sekin. Hän käyttää ePassiaan lumilautailuun, halliuintiin, avantouintiin ja välillä elokuva- ja teatterikäynteihin.

Jumpat ovat tulleet tavaksi

Tehtaan tuotannon eri osastoilla, myös Mikko Vähäsalon tiimissä, on totuttu 5–7 minuutin aamuverryttelyihin. Työfysioterapeutti on laatinut neljän viikon ohjelman ja näyttänyt liikkeet.

Jumpan vetäjänä voi olla tiimistä kuka vain. Usein ohjaajana on Vähä­salo. Hän kuuluu myös tehtaan liikunta-aktivaattoreihin, jotka tsemppaavat muita, jakavat tietoa liikuntamahdollisuuksista ja välittävät henkilöstön toiveita.

Aamuverryttely valmistelee kehoa työpäivään: lisää verenkiertoa isoissa lihaksissa, avaa nivelten liikeratoja, tuo liikkuvuutta selkärankaan. Myö­tyri kertoo, että esimerkiksi laasti- ja tasoitetehtaassa olkapää- ja alaselkäoireet ovat vähentyneet minimiin verryttelyn ja ergonomiakoulutusten ansiosta.

Toimihenkilöiden taukoliikunta tuo päivän mittaan katkoja pitkäkestoiseen istumiseen ja staattiseen toimistotyöhön. Etätyöt ovat lisääntyneet, joten taukojumppavideoita on tehty intraan ja etätyön ergonomialuentoja on välitetty suoratoistona.

Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä toimihenkilöillä ei ollut yhtään poissaoloa tule-sairauksien takia. Kaikkiaan Lempäälän-tehtaassa nämä poissaolot vähenivät edellisestä vuodesta noin puolella.

Yhteishenki kasvaa

Kiilto on ostanut lähiliikuntapaikoista liikuntatunteja, ja Lempäälässä käytetään myös lähikoulun liikuntahallia. Eri paikkakunnilla on henkilöstön toiveiden mukaan esimerkiksi joogatunteja, padelia, sählyä, tennisvuoroja, lihaskunto- ja jumppavuoroja sekä kuorolaulua.

Mikko Vähäsalo kertoo monen kunnossapitotiimistä osallistuvan keskiviikon lihaskuntojumppaan, joka alkaa heti työajan päätyttyä kello 16.

– Kotisohvalta sinne olisi huomattavasti vaikeampi lähteä.

Tiina Niemi mainitsee, että yhtei­nen harrastaminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tutustuttaa toisiinsa tuotantotyöntekijät ja toimihenkilöt, jotka muuten tapaavat vähemmän kasvokkain.

AKTIIVINEN TYÖPAIKKA A / B / C

Pohteen työyhteisöt suunnittelevat itse

Iso terveysalan organisaatio kannustaa työyhteisöjä tekemään omannäköisen terveyden edistämisen suunnitelman.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valittiin Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi vuoden 2022 alussa. Nyt hyvät käytännöt laajenevat uudelle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (Pohde), johon kuuluu 18 500 työntekijää.

Sairaanhoitopiirin hyviin käytäntöihin kuuluu terveyden edistämisen suunnitelma, jonka työyhteisöt voivat tehdä itselleen. Porkkanana on ollut myös taloudellinen tuki, jos yksikön henkilöstöstä vähintään 80 prosenttia sitoutuu suunnitelman toteutukseen. Yhteisöt ovat usein 20–40 hengen kokoisia.

Työyhteisön suunnitelman laatii vapaaehtoinen liikuttaja yhteistyössä esihenkilön, työsuojelun yhdyshenkilön ja työntekijöiden kanssa.

Ryhmä kartoittaa aluksi työyhteisön tarpeet ja töiden kuormittavuuden. Vuorotyötä tehdään paljon, joten on tärkeää miettiä, miten erityisesti palautuminen toteutuu ja kuinka uni, liikunta ja harrastukset sovitellaan. Osa tehtävistä vaatii hyvin paljon fyysistä jaksamista.

– Työyhteisö kertoo tarpeensa ja me luomme edellytyksiä vastata niihin, kertoo terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo.

Kun työyhteisö on löytänyt yhteiset tavoitteet, valitaan keinot. Kaikille ei sovi samanlainen liikunta, ja samalla osastolla voi olla erilaisia liikkujia maratoonareista sohvaperunoihin.

Tarjolla on toimintaryhmiä, kuten painonhallinta- ja kuntosaliryhmät. Ryhmissä saatavalla vertaistuella on merkitystä, Keskitalo toteaa.

– Käytössä on myös työn tauottamisen mobiiliohjelma, jossa on laaja valikoima tauottamisen tapoja mindfulnessista erilaisiin taukojumppiin. Vuodeosastolla minitauko voi tarkoittaa istahtamista, toimistossa venyttelyä ja selkäliikkeitä, psykiatrisella osastolla aktiivista liikkumista.

Kun tavoitteet on luotu ja keinot ovat käytössä, arvioidaan, onko suunnitelma onnistunut. Esihenkilöillä on mahdollisuus seurata sairauspoissaoloja ja muita ryhmäraportteja.

Talous ja mittarit puhuvat

Pohteen työyhteisöpäällikkö Oili Ojala kertoo, että henkilöstön terveyttä on edistetty sairaanhoitopiirissä jo kymmenen vuotta. Sairaanhoitopiirissä hän toimi työhyvinvointipäällikkönä.

Toiminnan pohjaksi on kartoitettu sairauslomien syitä ja niiden yhteyttä työhön sekä laskettu työkyvyttömyyden kustannuksia. Tiedonkeruussa on hyödynnetty muun muassa työpaikkojen lakisääteisiä toimia, kuten työsuojeluriskien arviointia. Tieto ja työkyvyn tukitoimet ovat olleet perustana myös toiminnan määrärahoille.

– Mietimme aina, mistä saamme mittarit vaikuttavuuden arviointiin. Siinä olemme tehneet yhteistyötä Oulun alueella, jolla on paljon erilaista hyvinvointiteknologian osaamista. Työhyvinvoinnin johtamisen strategiamme perustuu vastuulliseen johtamiseen – itsensä johtamisesta koko organisaation johtamiseen, Ojala sanoo.

AKTIIVINEN TYÖPAIKKA A / B / C

Helsinki valmentaa vähiten liikkuvia

Helsingin kaupunki on saanut hyviä tuloksia henkilöstönsä yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla.

Helsingin kaupungin henkilöstöliikunta aloitti vähän liikkuvien koutsauksen loppuvuonna 2019. Kaupungin työterveyshuollosta oli tullut aiemmin viestiä, että heikko fyysinen kunto heikentää työkykyä.

Neuvontaan hakeudutaan joko suoraan tai työterveyshuollon suo­situksesta. Liikunnansuunnittelija Eeva-­Liisa Rautiainen kertoo, että tulijalle on kolme vaatimusta: Hakeutujan itse­arvioima työkyky on 6–10, kun asteikko on nollasta kymppiin. Henkilö liikkuu vähemmän kuin kerran viikossa. Hän on motivoitunut lisäämään liikuntaa arjessaan.

Jos oma arvio työkyvystä on alle kuuden, valmennus ei ole oikea osoite, vaan henkilö ohjataan työterveyshuoltoon, joka arvioi kuntoutus- ja työ­kyvyn tukitarpeen sekä jatkotoimet.

Liikuntaneuvonnan aluksi selvitetään henkilön työnkuva. Myös elämäntilanne sekä liikuntatoiveet ja -asenteet huomioidaan. Yhteydenottoja on neljä 6–8 kuukauden aikana. Osa on lähitapaamisia, osa etäneuvontaa.

– Koutsaus räätälöidään henkilön mukaan. Aloitus voi olla todella pientä, henkilö alkaa esimerkiksi käyttää portaita hissin sijaan, Rautiainen kertoo.

Matkan varrella seurataan, miten on mennyt, ja tehdään tarvittaessa muutoksia. Seuraava askel voi olla se, että henkilö alkaa liikkua työmatkat tai hyödyntää henkilöstön liikunta­tarjontaa.

Tuloksia seurataan alku- ja loppu­kyselyn avulla. Kun alussa koettu työkyky oli puolella osallistujista 8–10, lopussa se oli yhtä korkea jo 75 prosentilla. Myös työpäivän aikaisessa jaksamisessa koetut muutokset olivat selviä.

Yhteistyö kannattaa

Kahden vuoden aikana valmentajilla on ollut 364 asiakasta ja yli tuhat käyntiä. Koutsaajia Helsingin kaupungilla on kaksi, ja he tekevät tätä 60 prosenttia työajastaan.

Valmennettavat ovat pääasiassa yli 35-vuotiaita naisia kasvatus- ja koulutussektorilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Henkilöstöltään nämä ovat kaupungin suurimmat toimialat.

– On merkittävää, kun yksikin saadaan liikkumaan. Ilman henkilöstöliikunnan ja työterveyden yhteistyötä tämä ei olisi onnistunut, Rautiainen summaa.

Helsinki sai Suomen aktiivisin työpaikka -tunnustuksen vuonna 2020.