Harry Ahlgren kertoo olleensa se tyyppi, joka valittiin viimeisten joukossa joukkueeseen. Hän oli kömpelö monissa liikuntalajeissa, ja pallon käsittely oli hänelle vaikeaa. Silti välillä hän yllättäen onnistuikin oikein hyvin, esimerkiksi koripallossa osasi ottaa pallon pois muilta ja pärjäsi puolustajana, vaikkei pallon kuljetus onnistunutkaan.

Ahlgrenin voi olla vaikeaa pitää mielessään työn vaiheita, ja siksi jotkut käytännön hommat takkuavat. Esimerkiksi ruoanlaitto tuottaa tästä syystä ongelmia.

Toisaalta asioista, jotka kiinnostavat häntä – kuten kielistä – hän voi oppia lyhyessä ajassa paljon. Kiinan kieli, kiinalainen kirjallisuus ja filosofia kiehtovat Ahl­grenia erityisesti. Hän kertoo pystyvänsä lukemaan muun muassa hollantia, koska se muistuttaa muita hänen osaamiaan kieliä. Hän myös ymmärtää monia kieliä puhuttuna, mutta usein liiallinen itsekritiikki estää käyttämästä niitä.

Epätasainen kykyprofiili on tyypillistä

Edellä kuvattu kertoo autismikirjolla olevien ihmisten osaamisen luonteesta. Jotkut asiat ovat heille kohtuuttoman vaikeita, kun taas toisissa osaaminen voi olla ainutlaatuista.

Osalla heistä on erityisiä mielenkiinnon kohteita, ja niihin saattaa liittyä poikkeuksellista osaamista.

– Kun jokin asia kiinnostaa, selvitän sen perin pohjin, Ahlgren toteaa.

Tämä näkyi hänen opiskellessaan ammattikoulussa. Kemia innosti niin, että hän kahlasi aiheesta ammattikoulun kirjojen lisäksi myös yliopistotasoiset opukset.

Luonnontieteiden lisäksi tietotekniikka on aina kiinnostanut Ahlgrenia. Nykyisessä työssään ohjelmistotestaajana hän pääsee käyttämään monia vahvuuksiaan, kuten keskittymiskykyään.

– Huomaan myös helposti virheet. Meillä on erilainen tapa nähdä asioita, jokin kohinassa häiritsee, hän kuvailee.

Autismikirjon ihmisillä on korkea työmoraali ja he sitoutuvat vahvasti sääntöihin, jopa niin, että niistä on mahdoton joustaa. Tämän myös Ahlgren vahvistaa.

– Noudatan sääntöjä vähän liiankin vakavasti. Minulle on usein myös sanottu, että pitäisi olla rennompi. Viime syksynä metrossa matkalla töihin ahdisti kovasti se, etteivät kaikki matkustajat pitäneet maskeja.

Unicus palkkaa Aspergereita

Unicuksessa autismi nähdään etuna: yritys palkkaa työntekijöikseen – ohjelmistotestaajiksi ja koodareiksi – pelkästään diagnoosin saaneita. Tällä hetkellä heitä on kymmenen.

Ahlgrenin asiakasyrityksessä Pohjoismaiden investointipankissa on oltu hänen osaamiseensa tyytyväisiä. He ovat palkanneet Unicus Finlandista hänen lisäkseen myös toisen konsultin.

Ahlgren aloitti työt Unicuksessa vuonna 2019, kun norjalainen IT-alan konsulttiyritys laajeni Suomeen. Hän on viihtynyt hyvin ja kehuu vuolaasti toimitusjohtaja Jukka Mikkosta ja hänen ajatuksiaan.

– Jukka muistuttaa aina, että meillä on liian korkeat kriteerit osaamiselle. Asperger-ihmisen kun on usein vaikea tunnistaa omia vahvuuksiaan. Kiinnitämme turhaan huomiota ei-oleellisiin, pieniin ongelmiin, jotka muka osoittavat taitamattomuuttamme. Siksi työllistyminenkin on ollut vaikeaa.

Myös jumiutuminen kiinnostavaan asiaan on tyypillistä autismikirjon henkilöille.

– Jos ei ole mielekästä tekemistä, löytää itsensä helposti tietokonepelien maailmasta.

Esimerkkinä Ahlgren kertoo, että ohjelmointia ja tilastotiedettä opettava pelillinen sovellus veti häntä puoleensa niin, että hän keräsi pisteitä kaiken aikaa kännykkäsovelluksellaan, bussissa istuessaankin. Hän ehti suorittaa monta ylimääräistäkin kurssia ennen kuin ongelma huomattiin työpaikalla.

IT-konsulttien esimiehenä toimiva Jukka Mikkonen käy säännöllisesti keskusteluja työntekijöidensä kanssa ja auttaa rajaamaan työmäärää, kun se meinaa ryöstäytyä liialliseksi. Hän myös opettaa tunnistamaan liiallisen uppoutumisen merkkejä.

– Nyt huomaan jo itsekin, kun minulla menee liian lujaa ja aivot käyvät ylikierroksilla, Ahlgren sanoo.

Toiminnanohjaus tuottaa haasteita

Voisi luulla, että opiskelu ja akateemisia taitoja painottava työ olisivat lastenleikkiä sellaiselle, jolta tietotekniikan, fysiikan, kemian, biologian ja kielten oppiminen sujuu. Ahlgrenin elämänpolku on kuitenkin ollut melkoisen poukkoileva.

Nuorena hän teki töitä grillikioskilla ja markkinatutkimuksessa ja siirtyi opiskelemaan ammattikouluun, kun lukio jäi kesken. Myöhemmin hän kuitenkin suoritti lukion loppuun hyvin arvosanoin ja pääsi vuonna 2005 Teknilliseen korkeakouluun lukemaan kemiaa.

Opintoihin kiinteästi kuuluvat laboratoriotyöt osoittautuivat liian nopeatahtisiksi huolimatta siitä, että kemian työt olivat ammattikoulusta Ahlgrenille jo tuttuja. Ahtaissa tiloissa muodostui jonoja, kun näytteisiin haettiin kemikaaleja. Ahlgren jäi odottamaan vuoroaan – häntä stressasi, kun eteen kiilasi ihmisiä. Hän myös kyseenalaisti yksinkertaisten tehtävien mielekkyyttä ja niiden hyötyä itselleen.

Kun opiskelu Teknillisessä korkeakoulussa ei edennyt, hän vaihtoi matematiikan laitokselle yliopistoon. Siellä tuntui olevan muitakin, joilla oli samanlaisia rajoitteita kuin hänellä itsellään. Siellä ollessaan hän törmäsi myös artikkeliin, joka kertoi Aspergerin oireyhtymästä, ja huomasi omien ominaisuuksiensa täsmäävän kuvaukseen.

Kun tukikuukaudet loppuivat, työvoimatoimisto kehotti lopettamaan opinnot. Ahlgren haki diagnoosia saadakseen tukea hitaasti etenevien opintojensa loppuun saattamiseen ja työelämään siirtymiseen. Sellaista tukea ei kuitenkaan ollut tarjolla diagnoosin jälkeenkään.

Eikä Ahlgren yrityksistä huolimatta päässyt töihin. Uudenlaiset ja yllättävät tilanteet ihmisten kanssa ovat hänelle ongelmallisia, mikä on johtanut hankaluuksiin kanssakäymisessä.

– Joudun harjoittelemaan ja miettimään etukäteen sosiaaliset tilanteet selvitäkseni niistä. Menen helposti lukkoon niissä. Tämä on aiheuttanut väärinkäsityksiä.

Ahdistusta voidaan helpottaa

Unicuksen toimistossa Helsingin Pitäjänmäellä jokaisella työntekijällä on oma rauhallinen tila. Myös lepohuone tarjoaa rauhoittumisen mahdollisuuden. Tämä on tärkeää autisti-ihmisille, koska moni heistä reagoi poikkeavasti erilaisiin aistiärsykkeisiin, kuten valoon, ääniin tai hajuihin.

Asennoituminen erilaisiin ihmisiin työpaikalla on kuitenkin ensi­arvoisinta.

– Kannattaa miettiä, mikä on kyseisen tehtävän kannalta oleellisinta: sulava sosiaalinen käytös vaiko osaaminen ja kyky oppia uutta, toimitusjohtaja Mikkonen toteaa.

Hän kertoo, että osa hänen työntekijöistään tarvitsee hieman normaalia enemmän tukea alkuvaiheessa. He ovat kuitenkin suoriutuneet erinomaisesti tehtävistään. Usein asiakkaat ovat hämmästelleet sitä, miten henkilö ei ole aiemmin työllistynyt alalle.

Asiakasyrityksensä, Pohjoismaiden investointipankin, Ahlgren kokee itselleen sopivaksi työpaikaksi. Siellä on eettinen säännöstö ja ilmapiiri, joka ehkäisee häirintää ja epäasiallista kohtelua. Ahlgrenilla on käytössään myös yhteyshenkilö, work buddy, joka auttaa mahdollisissa konflikteissa ja sosiaalisissa ongelmissa.

Rakenteet tukevat työn rajaamista

Ohjauksen lisäksi työpaikan rakenteilla voidaan auttaa niitä, joilla on vaikeuksia rajata työtään.

– Nyt etäaikana kirjauduin ­koneelle joskus ennen kahdeksaa ja huomasin olevani vielä koneella puoli seitsemän aikaan illalla. Silloin järjestelmä potkaisi minut ulos. Myös projektityökalu auttaa hallitsemaan työtä. Voin siihen merkitä, mikä työ on menossa parhaillaan tai asettaa jonkin työn ­valmiiksi ja edelleen hyväksyttäväksi, mies ­selvittää.

Aika ajoin Ahlgren kuitenkin uppoutuu liian syvälle työhön tai muihin kiinnostaviin asioihin. Silloin ajatus pyörii yhden asian ympärillä ja tuntuu, että ”energia päässä ei lopu, ja se alkaa polttaa reikää aivoihin”.

Tilanteesta irrottautumiseen miehellä on keino, jota myös urheilupiireissä käytetään. Valmentajan sijaan Ahlgren komentaa itse itsensä kylmään suihkuun.

– Kylmän aiheuttaman sokkireaktion seurauksena ei voi ajatella mitään muuta, ja niin mieli rauhoittuu.

LISÄÄ AIHEESTA

autismiliitto.fi