Työelämä

Muusikkojen liiton kysely: Moni kohtaa epäasiallista käytöstä Suomen musiikkialalla

Epäasiallisesta käytöksestä musiikkialalla kärsivät erityisesti naiset, muunsukupuoliset ja nuoret.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Adobe Stock

Kuva: Vastaajista kaikki sukupuolet kokivat epäasiallista käytöstä. Kyselyssä ei kysytty epäasiallisesti käyttäytyneiden sukupuolta.

 

Musiikkialalla toimivista 76 prosenttia on kohdannut alallaan epäasiallista käytöstä viiden viime vuoden aikana, selviää tuoreesta Muusikkojen liiton teettämästä kyselystä. Tuomittavan käytöksen kohteena ovat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret. Joka kymmenes vastaaja kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä usein.

Epäasiallinen käytös ilmenee monessa eri muodossa, kuten asiattomina kommentteina ja vähättelynä sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan perustuvana syrjintänä tai häirintänä.

Alalla toimivat toivovat musiikkialan organisaatioiden tekevän enemmän tilanteen parantamiseksi. Epäkohtiin onkin jo reagoitu, ja moni toimija on kehittämässä toimintamalleja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi.

Verkkokyselyssä kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista Suomen musiikkialalla. Kyselyyn vastasi 1 012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli musiikin esittäjiä, kuten artisteja tai muusikoita. Kyselyn toteutti alan ulkopuolinen taho Inklusiiv.

Naisista 85 prosenttia ja muunsukupuolisista 84 prosenttia kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä alalla toimiessaan. 26–35-vuotiaista epäasiallista käytöstä oli kohdannut 88 prosenttia ja 20–25-vuotiaista 98 prosenttia. Miehistä epäasiallista käytöstä oli kohdannut 69 prosenttia.

Suomen Musiikintekijät ovat jo proaktiivisesti lähteneet kehittämään turvallisemman tilan periaatteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstöä on myös koulutettu aiheesta. Järjestö on valmis jakamaan kokemuksiaan kehittämisestä alalla toimiville.

– Luvut kertovat karua kieltä siitä, että koko alan on yhdessä huomioitava yhdenvertaisuus kaikessa toiminnassaan, Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith toteaa.

Epäasiallista kommmentointia, seksuaalista häirintää ja vähättelyä

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaista epäasiallista käytöstä musiikkialalla ilmenee. Vastaajista puolet oli kohdannut työssään epäasiallista kommentointia ja lähes kolmannes seksuaalista häirintää.

Kyselystä selvisi myös, että 45 prosenttia vastaajista oli kohdannut vähättelyä ja yli kolmannes koki, ettei uusista työmahdollisuuksista tiedoteta reilusti kaikille. Lähes kolmannes oli kohdannut poissulkemista epävirallista keskusteluista ja lähes neljännes virallisista keskusteluista.

Lähes puolet vastaajista koki, ettei samasta työstä makseta samanarvoista palkkaa. Näin kokivat erityisesti freelancerina työskentelevät musiikin esittäjät.

Yhdenvertaisuutta tulee vielä edistää, sanovat vastaajat

Yli puolet kyselyyn vastanneista odottaa musiikkialan tekevän enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tätä toivovat etenkin naiset ja nuoret alalla toimivat, jotka kohtaavat epäasiallista käytöstä muita todennäköisemmin.

Vain alle neljänneksellä kyselyyn vastanneista on hyvä käsitys kehittämistoimista, joita alalla jo tehdään. Toimia valmistellaan useissa musiikkialan organisaatioissa sekä eri toimijoiden yhteishankkeina.

– Tietoa ja työkaluja on olemassa ja lisää on tekeillä – nyt on aika ottaa ne käyttöön, ja siihen tarvitaan meitä ihan kaikkia. Muusikkojen liitossa asian parissa työskentelee vuodenvaihteessa aloittanut yhteisökoordinaattori, johon jäsenet voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, epäasialliseen käytökseen ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä, kertoo Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.

Valta-asemissa toimivien henkilöiden rooli on musiikkialan kulttuurimuutoksessa keskeinen. Kyselyn toteuttaneet Maija Koponen ja Iida Nalli Inklusiivista peräävät avointa keskustelua epäasiallisesta käytöksestä ja siitä, ettei sitä hyväksytä missään tilanteessa.

– On äärimmäisen tärkeää, että myös johto- ja valta-asemissa olevat henkilöt osallistuvat näihin keskusteluihin.

Alalle tulisi  luoda koko alan kattavat käytännöt epäasiallisen käytöksen turvalliseen raportoimiseen ja tapausten asianmukaiseen käsittelyyn.

 

15.5.2022 Artikkeliin on lisätty kuvateksti sekä tietolaatikko seksuaalisen häirinnän yleisyydestä.

Seksuaalisen häirinnän yleisyys

Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana oli kokenut 39 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä.

Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin naisiin, joista häirintää oli kokenut yli puolet.

Miehillä seksuaalisen häirinnän eri muotojen osuudet jäivät alle kymmenen prosentin.

Valtaosa seksuaalista häirintää kokeneista naisista ilmoitti, että heitä häirinnyt henkilö oli mies. Miehet taas kertovat huomattavasti naisia useammin kokeneensa häirintää sekä naisten että miesten taholta.

Kommentit

  1. Jutun kuvitus herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Otsikkokuvassa miesoletettu esitetään epäasiallisesti käyttäytyvänä ja naisoletettu epäasiallisen käyttäytymisen kohteena. Tällainen kuvitus sellaisen kyselyn uutisoinnissa, johon vastanneista miehistä varsin moni kertoo itse kohdanneensa epäasiallista käyttäytymistä, on erityisen valitettavaa. Kyse on feminististen, miesvihamielisten stereotypioiden levittämisestä ja vahvistamisesta. Lisäksi kuva vahvistaa sitä yleistä, vaikkakin lausumatta jäävää taustaoletusta, että epäasiallisen kohtelun tilanteissa kyse olisi keskenään eri sukupuolia edustavista ihmisistä. Näinhän ei suinkaan monestikaan ole.
    Jos tarkoitus on puuttua työelämässä kohdattuun epäasialliseen käyttäytymiseen, ei näin. Johtava ajatus pitäisi olla, että epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä missään tilanteessa eikä kehenkään kohdistuvana. Todettakoon, että moni muu viestintäkanava on osannut uutisoida samasta tutkimuksesta asiallisella tavalla.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje