Pienet työpaikat kokevat työterveyshuollon usein lakisääteiseksi välttämättömyydeksi, ei arjen kumppaniksi. Monen yrittäjän ja työnantajan mielestä palvelujen hankkiminen on hankalaa, sopimusten sisällöt ovat sekavia ja raskas byrokratia vie aikaa varsinaiselta työltä.

Tosin kymmenen viime vuoden aikana pienten yritysten mielenkiinto työterveyshuoltoa kohtaan on kasvanut. Nyt halutaan vaikuttavaa yhteistyötä, kertoo erikoislääkäri Tarja Säily Työterveyslaitoksesta. Hän puhui aiheesta Työterveyspäivässä.

Säily oli mukana kehittämishankkeessa, joka on luonut toimintamallin työterveyshuollon ja pienten työpaikkojen yhteistyöhön. Hän on nähnyt pienten yritysten tilanteen läheltä.

– Ennen kuin tulin Työterveyslaitokselle, toimin noin 14 vuoden ajan Pohjois-Suomessa työterveyslääkärinä ja hoidin erityisesti pieniä työpaikkoja ja yrittäjiä. Se oli työtä, joka oli minulle sydäntä lähellä – haasteineenkin antoisaa ja opettavaista.

Tuore malli on suunniteltu erityisesti alle 20 työntekijän työpaikoille ja yksinyrittäjille.

– Kun yrityksessä on alle 20 työntekijää, ei ole myöskään työsuojeluorganisaatiota ja osaaminen työterveys- ja turvallisuusasioista saattaa olla heikompaa kuin isommassa organisaatiossa, Säily sanoo.

Yksi sairastuminen voi pysäyttää koko tuotannon

Suomessa 95,7 prosenttia yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Ne työllistävät yhteensä yli 600 000 ihmistä. Mikroyrityksissä ja alle 50 työntekijää työllistävissä pienyrityksissä on yhteensä noin 40 prosenttia kaikista yrityssektorin työllisistä.

Tarja Säilyn mukaan työterveyshuollon merkitys korostuu, kun henkilöstö on pieni ja jokaisen panos ratkaisee.

– Pienessä työpaikassa yhden työntekijän sairastuminen voi olla ratkaisevaa yrityksen toiminnalle. Kun tuotantoketju katkeaa, menetetään nopeasti paljon. Työterveyshuolto voi auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja tukea yritystä kasvussa ja kehityksessä.

Malli syntyi käytännön työn havainnoista

Hanke perustui neljän eri työterveyspalveluntuottajan, pienten työpaikkojen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden yhteistyöhön. Mukana oli työterveyshoitajia, jotka tekevät käytännön työtä yritysten kanssa.

Työterveyshuollon ammattilaiset tunnistavat hyvin yhteistyön ongelmat – prosessit ja järjestelmät on suunniteltu isoille organisaatioille.

– Pienet yritykset kaipaavat kevyempiä ja yksinkertaisempia toimintamalleja. Työpaikat eivät monestikaan ymmärrä sopimussisältöjä tai omia tarpeita, että mitä sopimuksiin kannattaisi sisällyttää. Kustannuksia ja työterveyshuoltopalvelujen hyötyjä ei ole avattu tarpeeksi, Säily toteaa.

Monet työterveyshoitajat kaipasivat altisteisille työpaikoille moniammatillisuutta.

– Työterveyshoitajat kokivat olevansa aika yksin välillä esimerkiksi altisteisten työpaikkojen kanssa ja toivoivat niissä tapauksissa työterveyslääkärin tukea.

Kuusi vaihetta toimivampaan yhteistyöhön

Malli etenee kuudessa vaiheessa: ammattilainen mukaan sopimusneuvotteluihin, riskien arviointi, työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, terveystarkastukset ja säännöllinen yhteydenpito. Tavoite on toimia tarpeen mukaan ja asiakkaan ehdoilla.

Säily muistuttaa, että pieni ei ole iso yritys pienoiskoossa.

– Pienellä työpaikalla on omat rakenteensa ja voimavaransa. Siksi ratkaisut pitää mitoittaa niihin.

Yrityksen aktiivisuus vähentää kustannuksia ja parantaa laatua. Esiselvityksen merkitys on suuri:

– Työpaikka kannattaa motivoida keräämään lähtötiedot itse. Se säästää euroja, aktivoi mukaan yhteistyöhön ja avaa syyn, miksi työpaikkakäynnille mennään ja mitä siellä tehdään.

Yhteistyö vaatii selkokieltä ja konkretiaa

Erityisen paljon kehittämistarpeita löytyi sopimusvaiheesta. Usein sopimuksen teossa ei ole ollut mukana työterveyshuollon ammattihenkilöä, vaan työterveyspalveluntuottajan myyntitiimi on tehnyt sopimuksen tai yrittäjä on tehnyt sen itse verkossa.

Hankkeen mallissa työterveyshuollon ammattihenkilö osallistuu pienen työpaikan työterveyshuoltosopimuksen tekemiseen soveltuvin osin.

– Tärkeintä on, että työpaikka ymmärtää sopimuksen sisällön omalla kielellään. Pitää kertoa, mitä palvelut sisältävät ja miksi ne ovat hyödyllisiä. Jos ei ymmärrä, mitä ostaa, on vaikea sitoutua yhteistyöhön, Säily sanoo.

Uusi malli rohkaisee pitämään asiat yksinkertaisina ja ymmärrettävinä.

– Ei tehdä työterveyshuollosta liian vaikeaa. Puhutaan maallikon kielellä ja avataan myös taloudelliset hyödyt. Pienissä työpaikoissa yhteistyö toimii parhaiten, kun tiedetään, mitä tavoitellaan ja miksi.

Malli elää käytännön kokemusten kautta

Hankkeessa nousi esiin tarve käytännönläheiselle ohjeistukselle ja infopaketille, jonka avulla pienet työpaikat voisivat ymmärtää työterveyshuollon palvelut paremmin. Työryhmä aikoo vastata toiveeseen ja koota oman infopaketin pienten työpaikkojen tueksi.

Työterveyspäivän yleisö nosti esiin monia käytännön haasteita. Kommentit koskivat erityisesti kustannuksia, lainsäädännön tulkintoja ja työterveyslääkäreiden saatavuutta.

Yksi osallistuja muistutti, että mikroyrityksillä on käytössään usein vain 5 000–9 000 euroa vuodessa ostopalveluihin – summa, josta merkittävä osa voi kulua jo työterveyshuoltoon. Useassa puheenvuorossa nostettiin  esiin myös epäselvyyksiä siitä, mitä lakisääteinen työterveyshuolto kattaa ja miten työnantaja ja työterveys jakavat kustannuksia.

 

Lataa malli: Pienten työpaikkojen työterveyshuollon toimintamalli (pdf)

Uudistuva työterveyshuolto -sivulla julkaistaan ohjeita ja toimintamalleja työterveyshuollon ammattilaisille ja työpaikoille.
Linkki sivulle: ttl.fi/uudistuva-tyoterveyshuolto