Jos ergonomia-sana tuo mieleen vain säädettävän työpöydän ja työtuolin, on koossa vasta pieni osa tutun käsitteen sisällöstä. Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Arto Reiman haluaa laventaa yksilökeskeistä nykytulkintaa ja lisätä muutenkin ergonomian näkyvyyttä.

– Jo ergonomian varhainen ja kansainvälisesti hyväksytty määritelmä viittaa kokonaisvaltaisuuteen ja laaja-alaisuuteen. Ergonomia tulee kreikan kielen sanoista ergo (työ) ja nomos (luonnonlait).

Hän painottaa, että organisatorinen ergonomia lähtee siitä, että ymmärretään kokonaisuus: Miten työpaikan tekninen ja sosiaalinen järjestelmä toimivat yhdessä. Miten henkilöstö, työprosessit, työkokonaisuudet ja työaikajärjestelyt on suunniteltu. Miten tuotantoa, palveluja ja henkilöstön yhteistyötä kehitetään.

Toimistoergonomia on tärkeää, mutta Reiman siirtäisi katsetta entistä useammin valmistavaan teollisuuteen, koska siellä on suurin tarve kokonaisvaltaiselle ergonomiasuunnittelulle.

Teollisuuden teknologia kehittyy nopeasti

– Teollisuudessa tulevaisuuden haasteet ovat isoimmat, koska teknologian kehitys on nopeaa. Tuotantoa ja tuotantokoneistoa uusitaan, ja samalla on mietittävä, miten ihmiset osaavat käyttää koneita tehokkaasti ja turvallisesti, Reiman sanoo.

– Yritykset joutuvat menemään vain myyntilauseiden perässä, ellei niillä ole osaamista ottaa huomioon työntekijöitä ja heidän ominaisuuksiaan teknologian valinnassa ja käyttöönotossa.

Hänen mukaansa yrityksillä on muitakin isoja asioita mietittävänä tulevaisuudessa. Yksi niistä on työvoiman saanti. Siinä yhteydessä organisaatioergonomiaa on esimerkiksi se, miten monikulttuurinen työvoima sovitetaan tuotantolinjoille turvallisesti ja ergonomisesti, miten kieliongelmat ratkaistaan ja miten taataan, että kaikki ymmärtävät turvallisuusmerkinnät.

Yhden kohdan säätö vaikuttaa muihin

Arto Reiman sanoo, että liian usein ergonomiaa tarkastellaan yksittäisen työntekijän näkökulmasta silloinkin, kun tuotantolinjalla tuote liikkuu työntekijältä toiselle.

– Ellei kokonaisuutta ymmärretä, voi käydä niin, että yhden kohdan säätäminen vaikeuttaa työtä seuraavissa vaiheissa. Ongelmia voi tulla esimerkiksi jossain kohdassa kokoonpanoa tai logistiikassa.

– Osaava ergonomi tai suunnittelija ottaa huomioon prosessin kaikki vaiheet raaka-aineen tulosta pakkaamiseen. Hän pystyy näkemään, miten yhden vaiheen muutos vaikuttaa muihin.

Reiman painottaa, että ergonomi ei ole asiantuntija kaikessa, mutta hän osaa koota asiantuntevan ryhmän suunnittelua varten ja toimii tavallaan kehityskohteen projektipäällikkönä.

Lisäksi yksittäisten työpisteiden suunnittelussa kannattaa käyttää standardeja, joista löytyy paljon ihmistä koskevaa mitta- ja voimatietoa.

– Nämä jäävät usein hyödyntämättä.

Eurooppa-ergonomeja meillä vain vähän

Suomessa ergonomia ei Reimanin mukaan juuri näy hyvinvointi- ja tuottavuuskeskustelussa, vaikka juuri niihin asioihin ergonomialla voidaan vaikuttaa. Meillä ei ole myöskään määritelty kunnolla ergonomian asiantuntemusta.

– Euroopassa tunnetaan Eurooppa- ergonomin pätevyys, joka edellyttää paitsi koulutuksellisten pätevyysvaatimusten hallintaa, myös vähintään vuoden ohjattua työtä ergonomian alueella ja vähintään kahden vuoden työkokemusta ergonomiasta.

– Nähdäkseni näiden asiantuntijoiden toiminta on muualla Euroopassa aika vireää. Ergonomin haussa edellytetään siellä nimenomaan sertifioitua asiantuntijaa.

Eurooppa-ergonomin pätevyyttä haetaan CREE:ltä (Centre for Registration of European Ergonomists). Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa ergonomian alalla työskentelevien ammattiosaamista ja varmistaa toiminnan laatua Euroopan maissa. Suomessa sertifioinnin hankkineita Eurooppa- ergonomeja on alle kymmenen.

Suomessa painottuvat terveystieteet

Ergonomia ei ole sanana lyönyt läpi suomalaisessa yliopistokentässä. Ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa voi valmistua maisteriksi ergonomia pääaineena. Opintosuunta kuuluu terveystieteiden alaisuuteen, ja näitä ergonomiaa pääaineenaan opiskelleita terveystieteiden maistereita valmistuu 5–10 vuosittain.

Terveystieteiden asiantuntijat painottuivat myös Suomen Ergonomiayhdistyksen jäsenkyselyyn vastanneiden joukossa. Monet ovat työfysioterapeutteja tai Itä-Suomen yliopistossa koulutettuja maistereita.

– Useimmat vastanneista olivat asiantuntijoina tai opetustehtävissä. Moni toimi myös työsuojelupäällikkönä, mihin ergonomin pätevyys on hyvä taustakoulutus, Arto Reiman sanoo.

Hän muistuttaa, että myös muut yliopistot tarjoavat kursseja, joiden sisältö sopii hyvin joko yksilökeskeiseen mikro- tai organisaatiokeskeiseen makroergonomiaan. Reiman itse opettaa Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa. Siellä näitä sisältöjä ovat työhyvinvointi, tuottavuus, työturvallisuus ja organisaation kehittäminen.

– Oulusta ja esimerkiksi Tampereen yliopiston turvallisuustekniikan oppialalta on valmistunut vuosien saatossa satoja insinöörejä, joilla on turvallisuusjohtamisen asiantuntemusta sekä myös ymmärrystä ihmisestä teknologian käyttäjänä ja näin edellytyksiä toimia ergonomian asiantuntijoina.

Isoimpana haasteena Reiman näkee ergonomien täydennyskoulutuksen, jota mikään taho ei koordinoi.

– Ergonomeille nimettyä täydennyskoulutusta ei ole juuri muualla kuin Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston ergonomian ja työhyvinvoinnin kursseilla.

 

Kolmenlaista ergonomiaa

1 Fyysinen ergonomia käsittelee ihmiskehon ominaisuuksien ja fyysisen kuormituksen suhdetta.

2 Kognitiivinen ergonomia tutkii havaitsemisen, päättelykyvyn, muistin ja muiden älyllisten prosessien vaikutusta järjestelmien ja käyttöliittymien käyttöön.

3 Organisatorinen ergonomia tai makroergonomia käsittelee organisaatiorakenteiden, käytäntöjen ja prosessien muokkaamista ihanteellisiksi. Alan tutkimusaiheisiin kuuluvat myös vuorotyö ja etätyö.

Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa.

 

Artikkeli on osa Työn keventämisen keinot käyttöön -hanketta, jossa TTT-lehti on mediayhteistyökumppani.