Itsensä johtaminen on oman toiminnan suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista – tavoitteena työhyvinvointi ja sujuva työ. Se on myös omien ajatusten ja tunteiden säätelyä. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja – riippumatta työtehtävästä tai asemasta työyhteisössä.

Itsensä johtaminen on rinnakkainen ilmiö meihin ulkoapäin kohdistuvalle johtamiselle. Näitä molempia tarvitaan. Kaikkien pitää esimerkiksi tietää, kuka päättää silloin, kun asioista ollaan erimielisiä.

Itseään johtava henkilö asettaa oman työnsä tavoitteita ottaen huomioon työyhteisönsä perustehtävän ja yhteiset tavoitteet. Hän suunnittelee työtään työpäivä- tai työvuorokohtaisesti, viikkotasolla ja pitemmällä aikajänteellä.

Viikkosuunnittelun periaatteena voi olla esimerkiksi ”1+1+1”, jossa pyritään

• varaamaan riittävästi aikaa jonkin suuremman ja tärkeän asian edistämiseen
• tekemään päivittäin jokin asia valmiiksi asti ja
• tekemään päivittäin jotain, joka tukee omaa työhyvinvointia ja jaksamista.

Itsensä johtaminen on valintoja ja priorisointia. Tämä edellyttää, että jokainen on selvillä tavoitteiden ohella toimintavaltuuksistaan ja vastuistaan.

Itseään johtava pysähtyy säännöllisesti arvioimaan edistymistään ja tunnistamaan onnistumisiaan. Vahvuuksien ohella hän tunnistaa kehittymiskohteitaan. Hän haluaa ja osaa pyytää, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta. Hän rohkenee myös hakea apua.

Edistymisen näkyväksi tekemistä auttaa, kun työkokonaisuuksia jaetaan pienemmiksi osiksi. Viikon lopuksi voikin kirjoittaa tehtävälistan rinnalle ”Tämän sain valmiiksi” -listan.

Itsensä johtaminen on keskeytysten hallintaa. Tarpeettomien keskeytysten karsinta ja keskittyminen asiaan kerrallaan tukevat työn sujumista. Työpaikalla onkin tarpeen sopia yhteisistä tavoista, joilla keskeytyksiä pyritään vähentämään. Tärkeitä ovat myös työympäristön häiriöttömyys ja työvälineiden toimivuus.

Itsensä johtaminen on palautumisesta huolehtimista. Työnantajan vastuulla on järjestää palautumismahdollisuuksia työpäiviin ja -vuoroihin. Jokaisen omalla vastuulla on hyödyntää näitä mahdollisuuksia, huolehtia palautumisen ja elpymisen toteutumisesta myös vapaa-ajalla sekä tunnistaa itsessään riittämättömän palautumisen merkkejä.

Itsensä johtaminen on omien ajatusten ja tunteiden johtamista. Se on kykyä motivoida itseään silloinkin, kun työn alla on vähemmän mukava tehtävä. Itsensä johtamiseen liittyy myös resilienssitaitoja, kuten kyky sietää epävarmuutta ja aloittaa sitkeästi uudelleen suunnanmuutoksen tai epäonnistumisen jälkeen.

Itsensä johtaminen on omasta hyvinvoinnista huolehtimista kokonaisvaltaisesti. Itseään johtava henkilö tunnistaa oman jaksamisensa rajat ja kunnioittaa niitä. Havaitessaan haitalliseksi kehittyvän kuormittuneisuuden varhaisiakin merkkejä, hän kertoo tilanteesta esihenkilölleen.

Itsensä johtaminen ei ole yksin tekemistä. Se on yhteistyötä, jossa esihenkilö jakaa vastuuta ja osoittaa käytännössä luottamuksensa työntekijöitä kohtaan. Vertaisten kesken annetaan toiselle työskentelyrauha, luotetaan siihen, että toinen tekee työnsä ja autetaan.

Jokaisella työpaikalla on hyvä keskustella, millaista itsensä johtamista juuri meillä tarvitaan. Milloin ja miten ottaisitte asiaan puheeksi? Työturvallisuuskeskuksen Turvatuokio-aineisto tukee teitä tässä.

 

Turvatuokio-aineisto: ttk.fi/turvatuokio

Kirjoittaja Seija Moilanen on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija.