VTT kehittää yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekoälyä hyödyntävää työkalua, joka tunnistaa tietotyöntekijän kokeman stressin muun muassa tietokoneen hiiren liikkeistä. Työkalun on tarkoitus erottaa stressaavat ja ei-stressaavat olosuhteet tietotyössä analysoimalla henkilön tapaa käyttää tietokonettaan.

VTT:ssä uskotaan, että organisaatiot voisivat tulevaisuudessa hyödyntää työkalua stressitasojen havaitsemiseen, juurisyiden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Se auttaisi vähentämään tai välttämään stressiin liittyviä sairauspoissaoloja.

Tutkijat ovat keränneet jo neljän vuoden ajan opetusdataa todellisista työpaikoista tekoälyä varten sekä kehittäneet datan hyödyntämiseen visuaalista käyttöliittymää, organisaatiobarometriä.

– Tulokset ovat lupaavia, ja vaikka teknologia on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, ennustamme sen saavuttavan kypsyyden 3–5 vuodessa. Etsimme parhaillaan kumppaneita teknologian jatkokehittämiseen, erikoistutkija Atte Kinnula VTT:stä kertoo.

Hiiren epätyypillinen käyttö voi olla merkki stressistä. Tunnistamisen tarkkuutta aiotaan parantaa vielä lisäämällä muita käyttäytymistietoja, kuten vaikkapa temmon, jolla näppäimistöllä kirjoitetaan.

Yksityisyydensuojaa edellytetään

Tutkimuksen tavoitteena on tarjota organisaatiolle helppokäyttöinen työkalu työvoiman stressitilanteen tarkasteluun niin, että tutkittavien  yksityisyys säilyy.

Tutkijat pitävät datan vastuullista käsittelyä ratkaisevan tärkeänä. Yksi keskeisistä lähtökohdista on, että henkilö, jonka käyttäytymistä mitataan, päättää itsenäisesti, jakaako hän tietojaan. Jaetusta datasta ei pitäisi olla mahdollista tunnistaa yksilöitä, eikä myöskään tietää, kuka on jakanut tuloksensa.

– Tällaisia työkaluja voidaan ottaa käyttöön vain, jos työntekijät hyväksyvät niiden käytön. Toteutimme laajan selvityksen, jonka 1200 vastaajasta 80 prosenttia ilmoitti olevansa suostuvaisia tiedon keruuseen, jos sen avulla voidaan parantaa omaa ja kollegoiden työhyvinvointia. Myös työkalumme testikäyttäjät ovat suhtautuneet asiaan todella myönteisesti ja antaneet hyvää palautetta, johtava tutkija Julia Kantorovitch VTT:ltä sanoo.

Tutkimus on tähän mennessä keskittynyt pääasiassa tietotyöntekijöihin. VTT laajentaa testaustaan erilaisiin työympäristöihin, kuten tehdastyöpaikkoihin. Tavoitteena on kehittää työkaluja stressin seurantaan ja hallintaan eri elämänpolkuja varten sekä työnantajille että työntekijöille.

Stressin mittaaminen ei ole helppoa

Stressiä ei ole helppo mitata objektiivisesti. Lääkäritkään eivät yleensä teetä fysiologisia mittauksia stressin selvittämiseksi, vaan kysyvät oireista, kuten maha- ja iho-oireista, päänsärystä, uniongelmista ja ahdistuneisuudesta.

Ihmiset mittaavat kuitenkin itse nykyään stressiä erilaisin puettavin älylaittein. Niissä stressin tunnistaminen perustuu sydämen sykevälin vaihteluun. Sykevälivaihtelu ei kuitenkaan ole täysin luotettava stressin ilmaisija. Korkea sykevälivaihtelu on yleensä terveellä, hyvävointisella ja hyväkuntoisella ihmisellä, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta ja stressin vaikutusta on hankala erottaa muista mahdollisista stressiin vaikuttavista tekijöistä.

 

Lähteet: VTT:n tiedote, Duodecim-lehti, Lääkärilehti