Tuoksuille herkistynyt aistii tuoksuja ja hajuja normaalisti, mutta hänen elimistönsä reagoi tuoksuihin poikkeavalla tavalla. Pahimmillaan oireet voivat olla niin voimakkaita, että tuoksuherkän on poistuttava paikalta.

Tyypillisiä oireita ovat silmien ja nenän ärsytys, kurkun karheus, yskä ja hengenahdistus. Joillekin tuoksut aiheuttavat myös päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja väsymystä. Kasvot ja kaula saattavat alkaa punoittaa, ja muitakin iho-oireita voi ilmaantua.

Yksittäisen henkilön haju- tai partavesi ei aina ole syypää oireiluun, vaan koko se tuoksujen cocktail, joka leviää ympäristöön ihmisistä ja heidän vaatteistaan.

– Esimerkiksi vaatteiden huuhteluaineissa saattaa olla hyvin voimakas tuoksu, johon käyttäjä tottuu nopeasti eikä itse enää edes huomaa sitä. Niistä ja kaikesta muusta kertyvä tuoksukuorma voi olla niin suuri, että se aiheuttaa herkistyneelle voimakastakin oireilua, sanoo terveyden edistämisen päällikkö Jenni Tuomela Hengitysliitosta.

 

Hajusteallergia on eri asia

Tuoksuille herkistyy 10–40 prosenttia aikuisväestöstä. Tämän tarkempaa tietoa ongelman yleisyydestä ei ole, koska tuoksuherkkyyttä ei voi todeta testein. Sen arvioidaan kuitenkin vaikuttavan merkittävästi puolen miljoonan suomalaisen elämään.

Jotkut herkistyneet reagoivat vain yhteen tai muutamaan tuoksuun, toiset taas moniin eri hajuihin ja tuoksuihin. Yleisimmin oireita koetaan haju- ja partavesistä, pesuaineista, hiustenmuotoilutuotteista, painomusteesta, tupakansavusta sekä kukista ja homeesta.

Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia, joka voidaan todeta testaamalla. Myös oireilu on erilaista, sillä hajusteallergia ilmenee hajusteiden aiheuttamana kosketusihottumana.

– Erona on myös se, että tuoksuherkkyydessä oireet tulevat yleensä hyvin nopeasti, minuuteissa. Hajusteallergiassa oireiden ilmaantuminen vie yleensä päiviä, Tuomela kertoo.

Tuoksuherkkyyden oireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Vahvasti tuoksuherkkiä on eniten 60–69-vuotiaissa ja vähiten 18–29-vuotiaissa. Useimmiten oireilu alkaa kuitenkin jo ennen 30 vuoden ikää.

Herkistymisen syitä ei tarkkaan tunneta. Joskus se liittyy astmaan tai muuhun hengityssairauteen. Joillakin tuoksuherkkyys on voinut kehittyä voimakkaan home- tai kemikaalialtistuksen seurauksena.

 

Miten vähentää tuoksuja?

Työpaikalla tuoksukuorman keventäminen helpottaa tuoksuherkän elämää. Jenni Tuomela kannustaa ottamaan asian puheeksi myönteisessä hengessä, ilman syyllistämistä.

– Usein ihmiset eivät vain tule ajatelleeksi, että omat tuoksut saattavat aiheuttaa toiselle oireita. Kun asia otetaan rakentavasti esiin, suhtautuminen on yleensä ymmärtäväistä. Moni toteaa, ettei ole tajunnutkaan, miten paljon itsellä on käytössä tuoksuvia tuotteita.

Työyhteisössä on hyvä esihenkilön johdolla keskustella, miten tuoksuja saisi vähennettyä. Ehkä jokainen voisi välttää hajusteiden käyttöä ainakin niinä päivinä, kun töitä tehdään yhdessä. Myös palaverikutsuissa voi ystävällisesti muistuttaa tuoksuttomuudesta.

– Eräs työntekijä kertoi houkutelleensa työkaverinsa hajusteettoman pesuaineen tilausporukkaan. Hän oli itse kokenut tuotteen hyödylliseksi ja sai omalla esimerkillään mukaan muitakin, Tuomela kertoo.

Myös työpaikan käsisaippuat, tiskiaineet ja muut puhdistusaineet ovat helposti vaihdettavissa hajusteettomiin tuotteisiin.

Hengitysliiton TuoksutOn-kampanja tarjoaa aiheeseen liittyvää tietoa ja materiaaleja. Kampanjan julisteita ja digimateriaaleja voi ladata maksutta liiton verkkosivuilta.

– Kukaan ei tarkoita, että maailman pitäisi olla täysin tuoksuton, eikä se olisi mahdollistakaan. Jokainen voi silti miettiä, mitä voisi omalta osaltaan tehdä keinotekoisten tuoksujen vähentämiseksi.

 

Koulujen tuoksupilvi puhuttaa

Tuoksuja vähennettäessä on hyvä myös varmistaa, ettei työpaikan tupakointipaikoilta kulkeudu savua työtiloihin. Tästäkin huolimatta tupakoiva työkaveri voi saada tuoksuherkän työkaverinsa yskimään, koska tupakanhaju tarttuu tehokkaasti savuttelijan vaatteisiin ja hiuksiin.

Myös sähkösavukkeen käyttö eli vapetus tuottaa ilmaan aerosoleja, jotka voivat ärsyttää vieruskaveriakin.

– Höyryissä saattaa olla nikotiinia, raskasmetalleja ja muita haitallisia ainesosia. Tutkimuksissa kaikkia sähkösavukkeiden nesteiden ainesosia ei ole edes pystytty tunnistamaan, Jenni Tuomela sanoo.

Sähkösavukkeet ovat puhuttaneet viime vuosina etenkin kouluissa, joissa wc-tiloissa tapahtuva vapetus on ollut yksi osa ilmiötä. Vaikka suurin haitta koituu sähkösavukkeen käyttäjälle itselleen, ympäristökin saa samalla osansa.

Kun asiaan yhdistyy vielä se, että hajuvesien käyttö on nykyisin erityisen trendikästä nuorten keskuudessa, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön työpäivä saattaa kulua melkoisessa aerosolipilvessä.

Jos tuoksut tekevät olon tukalaksi työpaikalla, asia on syytä ottaa puheeksi esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa sekä etsiä asiaan yhdessä ratkaisuja.

 

Vieruskaveria ei aina voi valita

Hengitysliittoon tulevissa tuoksuherkkyyttä koskevissa yhteydenotoissa korostuvat etenkin kokemukset julkisista kulkuvälineistä ja harrastuspaikoista.

– Esimerkiksi teatterissa tai tanssipaikassa on voinut olla niin voimakkaita tuoksuja, että henkilön on pitänyt poistua paikalta. Ja jotkut ovat sanoneet, etteivät he pysty matkustamaan junalla tai bussilla, koska on riski, että viereen istuu voimakkaasti tuoksuva henkilö, Tuomela kertoo.

Tuoksuherkkyyteen ei ole hoitoa, mutta jotkut saavat helpotusta limakalvo-oireisiin esimerkiksi antihistamiinista ja päänsärkyyn kipulääkkeestä. Myös siedätys eli varovainen itsensä altistaminen tuoksuille voi helpottaa herkistyneen elämää. Pitkällä aikavälillä siedätys on parempi ratkaisu kuin pyrkimys kokonaan välttää tuoksuja.

 

Lisää aiheesta

TTT-lehti 2/2021: Näkymätön ongelma rajoittaa elämää

TTT-lehti 2/2021: Saako työpaikalla tuoksua?