Onko kyse työtapaturmasta, jos työntekijä katuu ja loukkaa jalkansa jalkapallopelissä työpaikan virkistystapahtumassa? Tämänkaltaisia kysymyksiä saattaa tulla ratkottavaksi tilaisuuksissa, joihin henkilöstö kutsutaan virkistäytymään ja tekemään jotain arjesta poikkeavaa yhdessä.

Työturvallisuuslaki säätelee työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta järjestämässään toiminnassa. Työtapaturma- ja ammattitautilaki taas säätelee sitä, onko tällaisessa tilaisuudessa sattunut tapaturma korvattava työtapaturmana.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työhön liittyvään virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. Edellytyksenä on, että tilaisuus on työnantajan järjestämä tai työnantaja on hyväksynyt siihen osallistumisen.

Virkistyspäivään kannattaa laatia tarkka ohjelma

Jos siis futispeli on kuulunut henkilöstölle järjestetyn tapahtuman ohjelmaan ja peliin ovat voineet kaikki halukkaat osallistua, pelissä sattunut tapaturma todennäköisesti katsotaan työtapaturmaksi. Loukkaantumisesta mahdollisesti aiheutuvat hoitokulut ja sairauspoissaolo korvataan silloin lakisääteisestä työnantajan työtapaturmavakuutuksesta.

Siksi onkin tärkeää, että virkistystapahtumiin suunnitellaan kaikkien osallistujien tiedossa oleva ohjelma, jota myös noudatetaan.

Ohjelman laatimisen tärkeyttä ei työpaikoilla kovin hyvin tiedosteta, arvioi tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) toimiston päällikkö, juristi Kirsi Salo.

– Tapaturmaa tarkasteltaessa lähdetään aina liikkeelle siitä, onko se sattunut ohjelman mukaisessa toiminnassa. Ohjelma kannattaa laatia yksityiskohtaiseksi kellonaikoja myöten, hän sanoo.

Jos ohjelmaa ei ole laadittu, tapausta arvioidaan sen mukaan, millaista toimintaa järjestettyyn virkistystapahtumaan yleisen käsityksen perusteella tai juuri tällä työpaikalla voidaan katsoa kuuluvan – onko esimerkiksi jalkapalloilu ollut sellaista toimintaa vai ei. Korvattavuudessa oma kysymyksensä on vielä se, onko syntynyt vamma aiheutunut kyseisen tapaturman seurauksena.

Turvallisuusriskejä on arvioitava ennalta

Tako antaa vakuutusyhtiöille lausuntoja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa korvausasioissa. Lautakunnan tehtävänä on yhdenmukaistaa korvauskäytäntöä. Työpaikan virkistystapahtumissa sattuneita tapaturmia tulee lautakunnan käsittelyyn verraten harvoin, noin 10–20 tapausta vuodessa.

Kaikkiaan työpaikan virkistystapahtumissa on kolmen viime vuoden aikana sattunut 400–500 korvattavaa työtapaturmaa vuosittain. Suurin osa niistä on johtanut korkeintaan kolmen päivän poissaoloon, mutta joukossa on myös yksittäisiä vakavampia onnettomuuksia ja jopa yksi kuolemaan johtanut tapaturma.

Lupa- ja valvontaviraston juristi Aki Eriksson muistuttaa, että työturvallisuuslain edellyttämä työhön liittyvien vaara- ja haittatekijöiden arviointi koskee myös virkistystapahtumia. Aktiviteetit kannattaa valita niin, että turhilta riskeiltä vältytään, kuitenkin tervettä arkijärkeä käyttäen.

Jos ohjelmasta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja, myös tämä on omalta osaltaan vastuussa siitä, ettei toiminnasta koidu osallistujille vaaraa.

– Työturvallisuuslain noudattaminen ei tarkoita sitä, että jos ohjelmaan kuuluu keilaus, työnantajan pitäisi tehdä vaarojen arviointi keilaradan liukkaudesta ja siihen liittyvistä kaatumisriskeistä. Ennemminkin kyse on yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta eli siitä, että olosuhteet ovat yleisellä tasolla kunnossa, Eriksson sanoo.

Onko alkoholilla osuutta tapaturmaan?

Virkistystapahtumiin kuuluu usein myös alkoholitarjoilua. Jos tapaturmaan joutunut on nauttinut muutaman viinilasillisen ja kaatuu vaikkapa tanssin pyörteissä, se ei kokonaan poista työnantajan vastuuta mutta saattaa pienentää sitä.

Entä miten tapaturma-asiain korvauslautakunta suhtautuu tällaiseen tapaturmaan?

– Ensimmäiseksi katsotaan, onko tilaisuuden ohjelmaan sisällytetty tanssimista. Jos ei ole, sillä on merkitystä korvattavuutta arvioitaessa. Toki tiedetään, että tanssiminen usein kuuluu kesäjuhliin tai pikkujouluihin, ja siten myös tilaisuuden luonteella on merkitystä. Kun korvattavuus on ratkaistu, sen jälkeen arvioidaan erikseen, onko alkoholi voinut vaikuttaa tapaturman sattumiseen, Kirsi Salo sanoo.

Maksettavaan päivärahaan saattaa tulla vähennys, jos tapaturmaa pidetään työtapaturmana, jonka pääasiallisena syynä on se, että henkilö on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Jos tapaturmasta seuraa pitkäaikainen työkyvyttömyys, vähennys poistuu ensimmäisen työkyvyttömyysvuoden jälkeen.

Missä menee työn ja vapaa-ajan raja?

Työtapaturmaksi katsotaan kotimatkallakin sattunut tapaturma, jos työntekijä on lähtenyt ohjelman päättyessä virkistystapahtumasta suoraan kotiin.

Eri asia on, jos tapaturma sattuu jatkoilla varsinaisen tilaisuuden päätyttyä tai jatkoilta kotiin palatessa. Sinne asti työnantajan työtapaturmavakuutus ei enää yllä, oli alkoholi mukana kuvassa tai ei. Vaikka työkavereiden kanssa lähtisi vain yksille lähipubiin, ajallinen yhteys työhön liittyneeseen virkistystilaisuuteen katkeaa ja tapaturman katsotaan sattuneeksi vapaa-ajalla.

Myöskään työnantajan järjestämät laivaristeilyt, laskettelureissut tai muut virkistysmatkat eivät ole aamusta iltaan työhön liittyvää toimintaa. Merkitystä on jälleen sillä, onko tapaturma sattunut ohjelmaan kuuluvassa toiminnassa vai sen ulkopuolella.

– Ohjelmaan on tärkeä merkitä, mikä on virallista osuutta ja milloin alkaa vapaa-aika. Työnantajan kannattaa jo etukäteen käydä työntekijöiden kanssa tämä läpi, jotta he osaavat ottaa asian huomioon ja tarvittaessa varautua matkaan omalla vakuutuksellaan, Kirsi Salo toteaa.

Lisää aiheesta Kirsi Salon blogitekstissä: Asiantuntija pohtii: Pikkujoulut, työhön liittyvä virkistystilaisuus?