Työelämä

Työ voi olla onnen lähde, kun siihen liittyy päämäärän saavuttamisen tunne

Työ voi tehdä ihmisen onnelliseksi. Työviihtyvyyttä parantavat eniten tunne työn merkityksellisyydestä ja töissä solmitut ihmissuhteet, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Emma Seppälä. Hyvät työkaverit auttavat jaksamaan myös stressaavassa tai puuduttavassa työssä.

| Teksti: Kerttu Vähänen | Kuva: Kerttu Vähänen

Työ ei pelkästään tarjoa ihmiselle toimeentuloa, vaan se voi tehdä hänestä myös onnellisen. Näin kuuluu psykologian tohtorin ja onnellisuustutkijan Emma Seppälän teesi.

– Työ voi lisätä yksilön onnellisuutta, ja toivottavasti monilla näin onkin, vietämmehän ison osan päivästämme työpaikalla, Seppälä sanoo.

Työn ei hänen mielestään pidä tuntua suossa tarpomiselta eikä välttämättömältä pahalta, joka täytyy hoitaa alta pois ennen kuin pääsee tekemään sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut. Tyydytystä voi saada työstä sinänsä.

Stanfordin yliopiston tutkimusjohtajana työskentelevä Seppälä vieraili Suomessa luennoimassa Work Goes Happy -tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä maaliskuussa.

Hyvä suhde työkavereihin kantaa

Seppälän mukaan miltei mikä tahansa työ voi saada ihmisen onnelliseksi, kunhan siihen liittyy päämäärän saavuttamisen tunne. Jopa puuduttavan toisteinen tai stressaavan haastava työ lisää onnea, jos se tuntuu itsestä merkitykselliseltä.

– Toinen asia, jolla on tutkitusti suuri merkitys työssä viihtymiselle, on hyvät suhteet työkavereihin, psykologi kertoo.

Tutkimustulos ei häntä yllättänyt.

– Ihmisen tarve sosiaalisiin kontakteihin on yksi sisäsyntyisimmistä ja vanhimmista tarpeistamme. Se tulee heti ruoan ja turvallisen lepopaikan jälkeen.

Useimpien työpäivään kuuluvat erottamattomana osana pienet hetket, jotka saa jakaa kollegoiden kanssa. Jos työkaveri jonakin aamuna saapuu paikalle tavallista myöhemmin ja kertoo pyörän ketjujen katkenneen tai lemmikin kadonneen, asia vaikuttaa meihin enemmän kuin tajuammekaan.

– Kun kaveri tulee luoksesi ja kertoo vaikkapa tarvitsevansa kiireesti apuasi, omat huolesi unohtuvat. Jälkikäteen tuntuu hyvältä, että saatoit auttaa.

Keskeistä on vastavuoroinen sosiaalisuus. Jos kokee, että työpaikalla saa tarvittaessa tukea ja toisaalta pystyy itse olemaan hyödyksi muille, viihtyy työssä kuin työssä.

Työnantaja, korosta työn merkitystä

Nimestään huolimatta Emma Seppälä ei puhu suomea. Hänen isoisänsä oli suomalainen diplomaatti, mutta pojantytär kasvoi Ranskassa ja asuu nykyään Yhdysvalloissa. Siksi Seppälä tuntee parhaiten amerikkalaisen työkulttuurin ja työpaikat.

Hänen mukaansa asenteet ovat USA:ssa muuttumassa.

– Monet työnantajat ovat pikkuhiljaa hyväksyneet ajatuksen, että työntekijöiden hyvinvointi on heille kannattavaa.

Tilanne näkyy eri tavoin. Työntekijöitä houkutellaan tai motivoidaan tarjoamalla heille materiaalisia etuja, kuten hierontakäyntejä tai säkkituoleja taukotiloihin. Motivaattorina voi toimia myös raha eli palkankorotus.

– Näistä asioista voi olla hyötyä, mutta ne eivät kuitenkaan ole paras tapa, jolla työnantaja voi tehdä työntekijöistään onnellisia, Seppälä sanoo.

Hänen mielestään työnantajan tulisi ennen kaikkea viestittää työntekijöille, mikä näiden työn ja työpaikan merkitys on. Jos työ ei selkeästä viestistä huolimatta tunnu ihmisistä merkitykselliseltä, työnantaja voi muokata työn sisältöä tai työtapoja. Muutosten päämäärä on, että työntekijät kokevat tuottamansa työpanoksen olevan osa jotakin itseään isompaa ja tärkeämpää.

Työpaikan ilmapiirillä iso vaikutus

Tärkeä on myös työpaikan ilmapiiri, johon jokainen voi vaikuttaa.

– Hyvän työympäristön ilmapiiri on anteeksiantava, myötätuntoinen, inhimillinen ja altruistinen eli epäitsekäs, Seppälä listaa ja palaa työkaverien keskinäiseen avunantoon.

– Ihmisen täytyy tietysti huolehtia omasta jaksamisestaan. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet kerran toisensa jälkeen, että onnellisimpia olemme silloin, kun autamme toisia pyyteettömästi.

Kun elämän perustarpeet on tyydytetty, yksi varmimmista onnellisuuden tekijöistä on altruismi. Muita auttava ihminen elää keskimäärin pidempään ja onnellisempana.

– Kannattaa siis tarjota auttava käsi myös kollegalle. Jo pienillä eleillä voi parantaa työkaverin päivää, ja samalla yleensä parantaa myös omaa mielialaansa.

Oikea onnellisuus rauhoittaa

Mainonnan kyllästämässä maailmassa onnellisuutta tuputetaan joka suunnasta koko ajan.

– Mainokset lupaavat, että kun ostat tuotteemme, tulet varmasti onnelliseksi, Seppälä kuvailee.

Uusien tavaroiden haikailu ja hamstraaminen antavat kuitenkin onnea vain hetkellisesti.

– Pidemmän päälle seurauksena on tyytymättömyyden tunne, kun jatkuvasti pitäisi saada lisää ja parempaa.

Onnea onkin kahdenlaista. Hedonistinen onnellisuus perustuu aistien nautintoihin, kun taas eudaimoninen hyvinvointi syntyy tunteesta, että elämällä on merkitystä ja että on osa jotakin itseään isompaa.

Se, kumpaa onnea lähtee tavoittelemaan, näkyy jopa solutasolla.

– Hedonistinen onni ei alenna stressitasoa vaan vaikuttaa päinvastoin. Hedonistista onnea suosivan veressä on stressihormoneja yhtä paljon kuin sota-alueella asuvalla. Eudaimoninen onni sen sijaan rauhoittaa ja vähentää stressiä.

 

Hengittäminen auttaa palautumaan

Stressaavassakin työssä pärjää, kun opettelee vähentämään paineitaan. Tutkija Emma Seppälän ykkösneuvo stressin alentamiseen ja siitä palautumiseen on oikea hengittäminen.

– Neuvo voi kuulostaa liiankin yksinkertaiselta. Olen kuitenkin tutkinut hengitysharjoitusten vaikutuksia sekä sodasta palanneisiin veteraaneihin että yliopisto-opiskelijoihin, ja tulokset olivat paremmat kuin osasimme edes kuvitella, Seppälä kertoo.

Jo lyhyt hengitysharjoitus alentaa sykettä. Liian tiheän pulssin voi pudottaa normaalilukemiin minuuteissa.

Harjoituksilla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia. Seppälän tutkimukseen osallistuneet yhdysvaltalaiset sotilaat kävivät lyhyen hengityskurssin. Heidän tilanteensa tutkittiin kuukausi kurssin jälkeen ja vielä uudelleen vuoden kuluttua.

– Kävi ilmi, että heillä ei ollut traumaperäisen stressihäiriön oireita. Hengitysharjoitukset ehkäisivät posttraumaattista stressiä tehokkaammin kuin lääkitys tai mikään muu tutkittu keino.

Yksi helppo hengitysharjoitus menee näin: laske neljään hengittäessäsi sisään, laske neljään pidättäen henkeä ja lopuksi laske kahdeksaan hengittäessäsi ulos. Toista muutaman kerran. Harjoituksen voi tehdä useita kertoja työpäivän aikana.

Seppälä on julkaissut ohjeensa Youtube-videossa, jonka voi katsoa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=sx5sLPNfhlA .

 

Lue myös: Onni tulee eläen

Artikkeli on julkaistu TTT-lehdessä 3/2019.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje