Työhyvinvointi

Lukivaikeus on opettanut ylittämään esteitä

Janne Ripatti on löytänyt lukivaikeuden kääntöpuolelta vahvuuksia, joista on ollut hyötyä työelämässäkin. Häpeä hälveni sitä mukaa, kun tieto dysleksiasta lisääntyi.

| Teksti: Tiina Komi | Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Haastateltu hymyilee iloisesti silmit kiinni.

Lukivaikeus on osa minua ja persoonaani. Se vaikuttaa elämääni joka päivä, sanoo turkulainen Janne Ripatti.

Lukivaikeus eli dysleksia määritellään lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudeksi. Se voi ilmetä hyvin monella tavalla. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa, mikä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena, kirjoitusvirheinä sekä vaikeutena oppia vieraita kieliä.

Kun lukeminen takkuaa, se ei välttämättä houkuttele. Sanavarasto saattaa jäädä pieneksi, ja yleistiedot voivat olla puutteelliset. Lukivaikeudessa ei kuitenkaan ole kyse ymmärtämisen vaikeudesta, eikä tyhmyydestä.

Lukivaikeus havaittiin koulussa

Noin 6–10 prosentilla aikuisista on jonkin asteinen lukivaikeus. Dysleksia on vahvasti perinnöllinen ja alkuperältään neurobiologinen. Aivojen rakennetutkimuksissa lukihäiriöisillä näkyy poikkeavuuksia vasemman aivopuoliskon kielellisestä toiminnasta ja lukemisesta vastaavilla alueilla.

Janne Ripatin lukihäiriö huomattiin ensimmäisellä luokalla koulussa. Se ei tullut yllätyksenä, sillä myös hänen isällään on lukivaikeus.

Ripatti aloitti koulunkäynnin 1990-luvun alussa, jolloin lukivaikeuteen sai vielä apua. Pian tuki- ja erityisopetuksessa säästettiin, ja Ripatti sai pärjätä omillaan. Toisen asteen opinnoissa hänellä diagnosoitiin neljännen tason lukivaikeus asteikolla nollasta viiteen.

Ripatti alkoi suorittaa kaksoistutkintoa mutta jätti lukion kesken, koska etenkin kielten opiskeleminen takkusi. Hän valmistui kokiksi ja pyrki poliisiammattikorkeakouluun mutta jäi yhden – äidinkielestä puuttuvan – pisteen päähän. Niinpä Ripatti suoritti ammattikorkeakoulussa restonomin tutkinnon.

Janne Ripatti istuu puun alla ruohikolla kirja kädessään.

Kauppiaan ura tähtäimessä

Janne Ripatti teki ravintola-alan töitä 17 vuotta ja oli osakkaana sekä tapahtumatuotantoalan että vaatealan yrityksissä. Koronan muutettua työkuviot hän hakeutui töihin K-kaupan palvelutiskille ja tähtää nyt kauppiaaksi.

– Lukihäiriö on tuonut elämääni paljon hyviä asioita. Olen hyvä loogista osaamista vaativissa tehtävissä ja toiminnallisessa tekemisessä. Selviydyn hyvin paikoissa, joihin muut eivät edes päädy, Ripatti kertoo nauraen.

Hän ei osaa pelätä tuntematonta vaan tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin.

– Lukihäiriöinen epäonnistuu nuorena niin monta kertaa, että siihen turtuu ja oppii löytämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita. Esimerkiksi yllättävän monella kirjailijalla on lukivaikeus. He ovat saaneet ehkä sitä kautta rikkaan mielikuvituksen.

Tällaisia kirjailijoita ovat muun muassa H. C. Andersen ja Agatha Christie. Myös Walt Disneyllä, Albert Einsteinilla, Leonardo da Vincilla, Pablo Picassolla, Winston Churchillilla ja Alvar Aallolla oli lukivaikeus.

Tieto vähentää tuskaa

Kouluaikana Janne Ripatti häpesi lukivaikeuttaan ja sitä, että hän oli hidas eikä oppinut asioita samalla tavalla kuin muut. Lukivaikeus tunnistetaan usein elämän taitekohdissa, kuten koulunkäynnin alkuvaiheessa, murrosiässä ja ensimmäisessä työpaikassa. Se herättää herkästi häpeää nuorissa.

– Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lukihäiriöstä koettu häpeä on lähes yhtä suurta kuin häpeä insestistä. Se on niin voimakasta!

Häpeä hälveni, kun Ripatti hankki tietoa lukivaikeudesta. Hänelle selvisi esimerkiksi, että ajatus kiertää lukihäiriöisen aivoissa vähän pidempään kuin sellaisella, jonka aivot ovat normaalit. Siksi lukihäiriöinen saattaa vaikuttaa vähän muita hitaammalta. Mutta ajatuksen normaalia pidemmästä kiertomatkasta on se hyöty, että esimerkiksi ongelmiin löytyy tavallista enemmän ratkaisuja. Luovuus saa tilaa.

– Tiedon hankkiminen lukivaikeudesta on valottanut lukihäiriön toista puolta ja auttanut minua hyväksymään tämän ominaisuuden itsessäni.

Kukaan ei ole hyvä kaikessa

Janne Ripatti kuuntelee mieluummin äänikirjoja kuin lukee. Hän kuuntelee kirjoja etenkin englanniksi.

Ripatti ei ole koskaan pelännyt vieraiden kielten puhumista, mutta kielten oppiminen on vaatinut häneltä enemmän töitä kuin monelta muulta. Lukiossa hän kävi ruotsin ykköskurssin seitsemän kertaa, kunnes pääsi siitä läpi. Ruotsin kielen taito kehittyi työelämässä, jossa hän pääsi puhumaan kieltä. Englannin opintoja hän täydensi käymällä baarimestarikurssin Lontoossa.

Lukivaikeus on edistänyt Ripatin kommunikaatiotaitoja ja ryhmässä toimimista. Hän ymmärsi lukioaikana, että hänen ei tarvitse tietää kaikkea. Riittää, että tietää ihmisen, joka tietää.

– Oivalsin, että kaikki ovat huonoja jossain. Minulla on lukihäiriö, jollain toisella on jotain muuta. Kukaan ei voi olla hyvä kaikessa.

Teknologia tasaa puntteja

Urallaan Ripatti on toiminut usein esihenkilönä ja oppinut palkkaamaan sellaisia työntekijöitä, jotka paikkaavat hänen omia heikkouksiaan. Hän ei esimerkiksi kirjoittanut aiemmin mielellään sosiaalisessa mediassa, koska sai palautetta kirjoitusvirheistään, vaan hyödynsi tässä muiden osaamista. Kauppiaskoulutuksessa hän on nyt kuitenkin joutunut ottamaan somen päivittämistä vastuulleen.

– Olen hyvä löytämään asioita, jotka helpottavat elämääni. Siksi pyrin pysymään esimerkiksi teknologian kehityksessä mukana. Se tasaa puntteja. Olen myös hyvä etsimään tietoa, jota hyödynnän esimerkiksi päätösten tekemisessä. Pystyn hahmottamaan hyvin kokonaisuuksia ja näkemään syy-seuraussuhteita.

Lue myös: Lukivaikeus kytketään usein luovuuteen, mutta onko uskomukselle katetta?

Vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa on lukivaikeuden keskeinen piirre. Kirjoittaessa kirjainten paikat voivat sekoittua, kirjaimia tulee liikaa tai liian vähän tai sanoja jää välistä. Luetun ja kuullun ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Samankaltaiset äänteet, kuten t ja d tai p ja b, eivät tahdo erottua toisistaan. Pitkät vokaalit, kuten aa ja ee, tai kaksoiskonsonantit, kuten kk ja pp, kuulostavat samoilta.

Lukivaikeus vaikuttaa eri ihmisten elämään hieman eri tavoin. Osalla siihen yhdistyy muita oppimisvaikeuksia. Lukivaikeuteen liittyy usein muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta, mikä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimisista. Tarkkaavaisuus saattaa herpaantua, ja aikaa voi olla hankala hahmottaa. Oikea ja vasen menevät sekaisin.

Lukivaikeuteen voi myös yhdistyä vaikeuksia matematiikan oppimisessa sekä motorista kömpelyyttä. Vaikutukset saattavat ulottua sosiaalisesta pärjäämisestä työelämästä selviytymiseen.

Osa lukihäiriöisistä pystyy näkemään asiat kuvina mielessään ja on taitavia hahmottamaan tilaa visuaalisesti sekä tulkitsemaan symboleja. Dyslektikot päätyvät opiskelemaan taideoppilaitoksiin hieman keskimääräistä useammin.

Lähde: lukihairio.fi

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje