Työterveyshuollon data paljastaa, ketkä työntekijöistä ovat vaarassa ajautua toistuviin sairauspoissaoloihin. Tampereen yliopiston väitöstutkimus osoittaa, että ratkaisevaa ei ole vain yksilön vointi vaan kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista työssä.

Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, tahtiin ja työaikoihin ennusti poissaoloja jopa yksittäisiä masennusoireita paremmin.

– Muita riskitekijöitä olivat työn yksipuolisuus, vähäiset kehittymismahdollisuudet, kokemus epäoikeudenmukaisesta johtamisesta sekä huono työilmapiiri ja kiusaaminen, väitöskirjatutkija ja työterveyshuollon erikoislääkäri Anniina Anttila kertoo.

Tietyt masennusoireet ennakoivat poissaoloja. Toivottomuus tulevaisuuden suhteen, kokemus kaiken vaivalloisuudesta, alakulo sekä arvottomuuden tunne liittyivät kohonneeseen riskiin.

Ikä suojaa osaa työntekijöistä

Kokemus työn arvostuksesta, reilu esihenkilötyö ja työn monipuolisuus näyttivät suojaavan sairauspoissaolojen riskiltä. 45–54-vuotiaat näyttivät kestävän huonoa työilmapiiriä ja heikkoa johtamista paremmin kuin nuoremmat, ainakin pitkien poissaolojen määrästä päätellen.

Kyse voi olla kokemuksesta, asemasta tai mahdollisuudesta säädellä omaa työtä enemmän kuin nuoremmilla.

Työterveysdata ennustaa sairauspoissaoloja jo varhain

Tutkimus perustui laajaan työterveysaineistoon, jossa yhdistyivät terveyskyselyt, käyntitiedot ja sairauspoissaolot yli 11 000 työntekijältä eri toimialoilta. Koneoppimista hyödyntävät mallit pystyivät ennustamaan pitkiä, yli 30 päivän sairauspoissaoloja sekä toistuvia lyhyitä poissaolojaksoja hyvällä tarkkuudella.

Keskeinen havainto on, että ongelmat eivät synny äkillisesti. Ne näkyvät jo etukäteen työntekijän vastauksissa ja kokemuksessa omasta työkyvystä.

Koneoppiminen tarkentaa ennustamista. Tutkimuksessa rakennettiin useita ennustemalleja, jotka yhdistivät eri tietolähteitä. Parhaat mallit tunnistivat riskit selvästi aiempaa tarkemmin ja erottivat työntekijäryhmiä, joilla on erilainen todennäköisyys päätyä pitkille tai toistuville poissaoloille.

Työterveysdatan käyttöä rajoittaa lainsäädäntö

Ennen kuin työterveyshuollon dataa voidaan hyödyntää ja viedä käytäntöön, on Anttilan mukaan huomioitava tietosuojalainsäädökset. Työntekijän tietoja ei voi käyttää ilman hänen nimenomaista suostumustaan. Ennuste ei myöskään saa koskaan korvata työterveyden ammattilaisen arviota.