Korkein oikeus on linjannut, että työtapaturman jälkeen todettu masennus oikeutti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen. Ratkaisussa oli kyse työntekijästä, joka vammautui työtapaturmassa 31. joulukuuta 2018. Hänellä todettiin myöhemmin psyykkistä oireilua ja keskivaikea masennustila.

Vakuutusyhtiö, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus olivat aiemmin katsoneet, ettei masennus ollut korvattavassa yhteydessä tapaturmaan. Korkein oikeus päätyi toiseen lopputulokseen. Sen mukaan työntekijällä todettu masennus oli todennäköisesti seurausta työtapaturmasta, joten se oikeutti korvaukseen.

Ratkaisun ydin oli syy-yhteydessä. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvauksen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa lääketieteelliset löydökset, vahingon sattumistapa sekä aiemmat vammat ja sairaudet.

Korkein oikeus viittasi aiempaan ratkaisukäytäntöönsä, jonka mukaan masennustilat ovat monitekijäisiä sairauksia. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että masennus voi olla tapaturmasta seuranneen kipusairauden seuraus. Arvioinnissa merkitystä on ajallisella yhteydellä, kivun laadulla ja kestolla sekä sillä, onko henkilöllä ollut aiempaa masennusta tai muita selviä tapaturmasta riippumattomia syitä oireilulle.

Ratkaisun johtopäätös on työelämän kannalta merkittävä. Työtapaturman seuraukset eivät rajoitu aina näkyvään fyysiseen vammaan. Jos tapaturma johtaa pitkäaikaiseen kipuun, toimintakyvyn heikkenemiseen ja psyykkiseen oireiluun, myös masennus saattaa tulla arvioitavaksi korvattavana sairautena. Näyttö ratkaisee, eikä pelkkä masennuksen monitekijäisyys riitä katkaisemaan syy-yhteyttä.