Tutkija saa julkisen esiintymisen jälkeen lukuisia ikäviä viestejä, joissa vähätellään hänen osaamistaan.
Opettaja näkee Instagramissa nimellään luodun valetilin, jossa hänestä on julkaistu loukkaavia manipuloituja kuvia.
Tutkivalle toimittajalle soitetaan häirintäpuheluja, joissa häntä painostetaan luopumaan vireillä olevasta juttuaiheesta.
Esimerkkejä epäasiallisen palautteen ja vihapuheen kohteeksi joutumisesta on koottu häiritseväpalaute.fi-sivustolle. Osuuskunta Mediakollektiivin ja TJS Opintokeskuksen tuottama sivusto on laaja tietopaketti, joka opastaa ilmiön kohtaamiseen ja käsittelyyn asiantuntijatyössä. Yksi pääviesteistä on, että vihapuheessa ei ole kyse vain yksilön ongelmasta vaan koko työyhteisön haasteesta.
– Vihapuhe kuormittaa, pilaa päivän ja tekee pitkään jatkuessaan koko työnteosta hankalaa. Jos työntekijä on kovin kuormittunut, se vaikuttaa myös työyhteisöön, sanoo sivuston tuottamiseen osallistunut viestinnän tutkija Annamari Huovinen Mediakollektiivista.
Vihapuhe iskee suojausten läpi
Vihapuheen kohteeksi saattavat tyypillisesti joutua tutkijat, toimittajat, opettajat ja muut näkyvää asiantuntijatyötä tekevät. Huovinen toteaa, että vihapuheen ei saa antaa normalisoitua osaksi työelämää, vaikka jotkut saattavat ajatella, että sitä pitää vain sietää tietyissä ammateissa.
– Asiantuntijat tekevät työtään itsenäisesti, ja he ovat tottuneet vastaamaan työnsä sisällöstä yksin. Moni saattaa siksi ajatella, että on oma häpeä, jos ei pärjää vihapostin kanssa.
Harvassa ovat kuitenkin ne, joita vihamielinen ja mitätöivä palaute ei satuttaisi.
– Kun häiritsevä viesti ilmestyy sähköpostiin tai some-tilille, se tulee usein yllättäen ja iskee suojausten läpi. Siksi se voi viiltää syvältä.
Vihapuhe tai häirintä voi pahimmillaan täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja siksikin on tärkeää, että uhrit eivät jää tilanteessa yksin ja vaille apua.
Imagohaitta voi syntyä hetkessä
Kuormittavien viestien kohtaaminen ja käsittely helpottuvat, jos organisaatiossa on etukäteen varauduttu häiritsevän viestinnän mahdollisuuteen. Toimintatapojen suunnittelu kannattaa aloittaa kartoittamalla työntekijöiden kokemuksia häiritsevästä palautteesta ja sen kohtaamisesta.
On myös tärkeää pohtia, mitkä kuormittavista asioista ovat sellaisia, joihin asiantuntija voi itse vaikuttaa, ja mitkä taas ovat esimiehen, työnantajan ja koko organisaation tehtäviä. Tavoitteena on, että jokainen asiantuntija tietää, miten toimia tilanteessa.
– On tuntunut siltä, että ihmiset on jätetty aika yksin vihapuheen kanssa eikä ole nähty, että kyse on työsuojeluasiasta. Myös asiantuntijoiden itse on herättävä siihen, että tapauksista täytyy organisaatiossa puhua eteenpäin, Annamari Huovinen sanoo.
Vihapuhe voi myös lähteä vyörymään nopeasti niin, että seurauksena voi olla koko työyhteisöä koskeva imagohaitta. Siksi häiritseväpalaute.fi-sivustolla kerrotaan myös, miten organisaation maine pelastetaan vihapuheen uhatessa.
Ensiavuksi vihapuheeseen:
1. Hengitä syvään ja rauhoitu. Älä vastaa viestiin tunnekuohun vallassa ja ennen tilanteen arviointia.
2. Dokumentoi viesti. Arvioi esimiehesi tai kollegasi kanssa tilanteen vakavuus ja toimi sen mukaan.
3. Ilmoita asiaton viesti verkkosivuston tai somekanavan ylläpitäjälle ja pyydä poistamaan viesti. Estä käyttäjä, jos et halua enää vastaanottaa hänen viestejään.
Lisätietoja: www.hairitsevapalaute.fi
Anna-Mari Huovinen kertoi vihapuheesta ja häiritseväpalaute.fi-sivustosta Työsuojelurahaston järjestämässä Tutkimus tutuksi -tilaisuudessa Helsingissä.
Otan mielelläni uutiskirjeen.