Blogi

Työkyky kaipaa tukea, jos kaikki halutaan töihin

| Kuva: Juha Somby

Syntyvyys alenee ja työvoima vähenee. Syystäkin ollaan huolissaan. Työikäisten määrä on vähentynyt vauhdilla, eikä Suomi tunnu houkuttelevan suuresti tulijoita muualta maailmasta.

Työelämän koveneminen ja vaatimusten lisääntyminen ovat puhuttaneet koko 2000-luvun. Työhön tuntuvat kelpaavan vain hyvin suoriutuvat yksilöt, jotka ovat valmiit venymään ajallisesti tai määrällisesti.

Mitä työnantaja voi tehdä varmistaakseen, että nykyiset työntekijät jaksavat kasvaneen työtaakan alla ja että työvoimaa on saatavilla myös tulevaisuudessa? Täytyy pitää hyvää huolta työntekijöistä ja järjestellä työ niin, että ihmisten yksilölliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin.

Silloin myös ne, joiden suorituskyky ei sillä hetkellä täysin vastaa työn vaatimuksia, kelpaavat töihin.

Merkkejä siitä, että ongelma aletaan ymmärtää työpaikoilla, on ollut näkyvissä.

Osa yrityksistä tarjoaa monenlaista työkyvyn tukea henkilöstölleen. On terveysvalmennusta ja lyhytterapiaa. On huomattu henkilökohtaisten työaikajoustojen tarve, hankitaan apuvälineitä ja muokataan työtä. Toimenpiteet lisäävät tyytyväisyyttä työnantajaa kohtaan ja sen seurauksena sitoutumista ja joustoja työnantajan hyväksi.

Silloin myös sairauden kohdatessa ollaan molemmin puolin valmiit neuvottelemaan ratkaisuista, jotka helpottavat työhön paluuta.

Suomessa on havahduttu syöpäsairauksien voimakkaaseen lisääntymiseen. Kansallisen syöpästrategian pitäisi valmistua ensi kevääseen mennessä. Tarkoituksena on ehkäistä sairauksia, parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää syöpäkuolemia.

Työpaikoillakin syöpätietoisuuden soisi lisääntyvän, sillä noin 11 000 työikäistä sairastuu syöpään vuosittain. Naisilla yleisin syöpätyyppi on rintasyöpä, miehillä kärkipaikkaa pitää eturauhassyöpä.

Syöpään sairastuneet eivät ole yhtenäinen joukko, eikä sairaus aina edellytä täyttä poissaoloa työstä. Työhön paluu hoitojen aikana tai niiden jälkeen voi kuitenkin vaatia järjestelyjä.

Kuka tahansa voi sairastua, myös työntekijän läheinen. Elämäntilanteiden aiheuttama kuormitus vaihtelee.

Työpaikan ilmapiirin tulee olla sellainen, että työntekijän on turvallista paljastaa rajalliset voimavaransa. Työnantajan tehtävä on keksiä keinot, joilla työntekijä selviytyy töistään.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.

 

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje