Erityisasiantuntija Susanna Mäki Työterveyslaitoksesta kommentoi TTT-lehden 5/2020 kannen kuvaa näin:
– Suojainyhdistelmän tulee olla EY/EU-tyyppihyväksytty yhdessä, eli kypärässä saa käyttää vain valmistajan hyväksymiä kupusuojaimia. Esimerkiksi kahden eri valmistajan suojaimia ei saa yhdistää toisiinsa. Kupusuojaimet eivät välttämättä asetu tehokkaasti, eli niihin voi jäädä reunavuotoa.
Mäki huomaa myös kypärän alta näkyvän lippalakin.
– Lippalakin käyttö kypärän alla ei ole suotavaa, sillä kypärä ei asetu kunnolla päähän. Jos työntekijä putoaa, kypärä ei välttämättä pysy päässä, koska sen sisällä oleva nauhasto ei asetu tukevasti käyttäjän päätä vasten.
Aluspäähine sallitaan, jos se ei haittaa kypärän istuvuutta
Pitkän uran työsuojelun ja henkilönsuojainten parissa tehnyt toimitusjohtaja Martti Humppila Martinturvasta kiinnittää myös huomionsa lippalakkiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että talvella kypärän alle puettavia päähineitä ei yleensä testata yhteensopivuuden osalta vaan käyttäjä varmistaa, ettei valittu alushuppu vaikuta päässä pysyvyyteen.
– Kuvan kypärässä on monipisteleukahihna, joka varmistaa päässä pysyvyyttä myös alushupun päällä. Alushuppuja ei luokitella henkilönsuojaimiksi. Alushuppu on useimmiten ongelma myös kuulonsuojauksen toimivuuden kannalta, Humppila sanoo.
Kypärän ja kuulonsuojaimen yhteensopivuuden osalta riittää, että kypärä ja siihen liitettävä kuulonsuojain ovat yhteiskäyttöön hyväksyttyjä. Käytännössä se edellyttää kummankin valmistajan yhteistyötä, ja hyväksytyt yhdistelmät käyvät ilmi EY-tyyppitarkastustodistuksesta, muistuttaa Humppila.
Kansikuvajutussa näkyvän kypärän tarra on valmistajan merkki. Joskus myös yritys voi haluta käyttää omia merkkejään työntekijöidensä varusteissa.
– Kypärään saa kiinnittää tarroja, kun tarrojen valinnassa noudatetaan valmistajan ohjeita. Olennaista on, että tarrojen liima soveltuu kiinnittämiseen ilman, että kypärän materiaali alkaa vaurioitua.
Väärinkäyttöä esiintyy
Martti Humppila arvioi, että suojainten väärinkäyttö on melko tavallista eikä siihen juurikaan puututa. Suojaimia käytetään esimerkiksi luvatun suojaustehon ylittävissä tilanteissa.
– Kypärien ja kuulonsuojainten yhdistäminen toisiinsa ilman, että on varmistettu, onko yhdistelmä sallittu, on aika tavanomaista. Joskus näkee puhallinsuojaimia, joissa on yhdistetty eri valmistajien komponentteja. Käytännössä puhallinsuojaimen kaikkien osien on tultava samalta valmistajalta. Niiden osilla ei ole erillishyväksyntää, vaan suojain on aina kokonaisuus. Esimerkiksi suodattimet ja kasvo-osat eivät saa olla eri valmistajalta kuin itse puhallin.
Putoamissuojainten käyttötilannetta tulisi tarkastella huolella. Ennakointi jää helposti tekemättä.
– Hankitaan vain henkilön päälle tulevat suojaimet ja köydet säätimineen tai kelautuva tarrain, eikä ole mietitty, miten niitä aiotaan työtilanteessa käyttää ja mihin ne kiinnitetään rakenteissa. Putoamissuojainten käyttö- ja valintavirheistä voi seurata vakava tapaturma tai jopa hengen menetys.
Koska korkealla työskentelyyn liittyy aina riski, on varauduttava pelastukseen ja ensiapuun mahdollisen tapaturman varalta.
Sopivuus käyttäjälle pitää kokeilla
Olisi erityisen tärkeää varmistaa, että suojain sopii käyttäjälleen. Humppila kertoo, että Englannissa ja USAssa esimerkiksi hengityksensuojainten suojaavuus on pakko varmistaa käyttäjäkohtaisesti. Suomessa se jätetään usein tekemättä, vaikka tähän on toimivia menetelmiä eikä testaaminen olisi mitenkään ylivoimaista.
– Esimerkiksi suodattavien puolinaamarien käyttäjistä todella monella on suojain, joka ei istu hänen kasvoilleen tiiviisti vaan vuotaa reunoilta. Suojaimen tehon tuhoavaa vuotoa on vaikea havaita. Samanlainen tilanne on usein käytettäessä tulppamallisia kuulonsuojaimia. Virheellisesti puettu tai väärän kokoinen tulppa ei suojaa lähellekään yhtä tehokkaasti kuin oikein valittu ja puettu tulppa.
Myös kemikaaleilta suojaavien käsineiden valinta tehdään usein summittaisesti tai käsineiden suojaavuusaika ylitetään, Humppila kertoo.
Huolestuttavaa suojainten tehottomassa käytössä on se, että esimerkiksi melu ja kemikaalit vaikuttavat terveyteen hitaasti, eivätkä vaaran merkit tule esiin. Käyttäjä luulee olevansa suojassa käyttäessään suojaimia, vaikka ei olekaan.
Syyt vääränlaiseen käyttöön
Miksi suojainten käyttö sitten epäonnistuu? Humppila esittää tähän useita syitä.
Voi olla, että riskinarviointi on jätetty tekemättä, sitä ei ole osattu tehdä eikä ole ymmärretty käyttää esimerkiksi koulutettujen suojainmyyjien palveluita.
Suojaimia on ehkä hankittu, mutta niiden valintaan ei ole paneuduttu. Pieleen menneen valinnan vuoksi työpaikalle tulee epämukavia, käyttäjälleen vääränkokoisia, tehottomia ja kyseisiin töihin soveltumattomia suojaimia.
Suojainmallin käyttöä ei myöskään ole ehkä opastettu.
– Joidenkin suojainten osalta riittää, kun neuvotaan oikean pukeminen, toimivuuden varmistaminen, käyttörajoitukset, riisuminen ja käytöstä poisto. Esimerkiksi putoamissuojainten käyttö täytyy tuntea muuttuvissa työtilanteissa, Humppila opastaa.
Työn suunnittelussa ei myöskään aina oteta riittävästi huomioon suojaimista syntyvää lisäkuormitusta. Jos suojain lisää rasitusta, se saattaa jäädä hyllyyn.
Mikä edistäisi oikeaa käyttöä?
Koulutettu suojainmyyjä osaa auttaa riskinarviointiin perustuvassa valinnassa, käytön opastuksessa ja asiakkaan tarvitseman koulutuksen järjestämisessä.
Humppilan mielestä kasvoille tiivistyviä hengityksensuojaimia olisi välttämätöntä testata käyttäjäkohtaisesti. Siitä olisi hyötyä myös kuulonsuojaimia valittaessa.
– Tarjonnassa tulisi huomioida paremmin myös käyttäjien väliset erot. Tämä koskee sekä ihmisten anatomisia eroja että mieltymyksiä. Pelkkä mieltymys ei kuitenkaan kaikkien suojainten osalta riitä, ja siksi asiantuntijaakin voidaan tarvita valinnassa, Humppila sanoo.
Korjasimme virheemme, kirjoitamme aiheesta lisää
Näyttäisi, että työpaikoilla tarvitaan edelleen oppia suojainten käyttökoulutuksessa.
Tarvittavat suojaimet valitaan tehtäväkohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. Henkilönsuojaimen suojausteho riippuu aina suojainyhdistelmästä. Ei siis riitä, että työtehtävään valitaan oikeanlainen suojain. Suojainten tulee lisäksi olla yhteensopivia. Soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin saa tietoa valmistajien käyttöohjeista.
TTT-lehti perehtyy teemaan tarkemmin ensi vuoden numerossa 3, jonka saavat tilaajien lisäksi myös Eurosafety- ja Työhyvinvointi-messujen kävijät.
Toivomme myös, että tämä korjaus tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön, eikä kansikuva anna lukijoillemme väärää mallia suojainten käytöstä.
Kiitos, mielestäni tämä artikkeli oli hyvä kaikin puolin. Kansikuva kertoo juuri sen, mihin ei yleensä kiinnitetä huomiota ja ajatellaan, että lisätään turvallisuutta, vaikka asuste on ‘päin seiniä’ Tämä oli herättävä asia ja toivon, että työpaikoilla kiinnitettäisiin huomiota tämän artikkelin kautta paremmin. Tämä kiinnosti nyt paremmin lukemaan, että mikä juttu tämä nyt on 🙂
Suojainvalmistajia on useita, kaikki eivät kerro yhteensopivuuksista kaupallisista syistä johtuen.
Tässä kuvaa arvostellessa minusta jäi oleellinen asia varjoon, heikensikö mikään näistä varusteista ko. henkilön suojausta tai turvallisuutta vai ei. Jos vastaus on ei, niin silloin arvostelulla puidaan lillukanvarsitiedettä.
Kuulonsuojainvalmistajilta edellytetään, että he ilmoittavat kaikki testatut ja soveltuvat kypärä-kuulonsuojainyhdistelmät kuulonsuojaimen käyttöohjeessa. Jos kypärämallia ei sieltä löydy, yhdistelmää ei saa käyttää vaikka osaset toisiinsa sopisivatkin. Jos testaamatonta yhdistelmää käytetään, kuulonsuojauksen tasoa ei voida tietää. Tällöin suojainta ei voi valita oikein, ja pahimmillaan se ei suojaa yhtään. Kuulonsuojainten kohdalla vielä pienetkin äänivuodot heikentävät merkittävästi suojausta, joten kyllä, väärät yhdistelmät heikentävät käyttäjän turvallisuutta ja suojausta.