Aivodoping tarkoittaa muistin, tarkkaavuuden ja muiden aivotoimintojen tehostamista lääkeaineilla, joita ihminen ei terveytensä vuoksi tarvitse.

Käyttäjä toivoo saavansa näin lisäbuustia tarkkuutta tai pitkäaikaista jaksamista vaativiin tehtäviin. Hän saattaa käyttää esimerkiksi adhd:n, Alzheimerin taudin, skitsofrenian tai narkolepsian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä ilman hänelle osoitettua reseptiä.

Aivodopingin yleisyydestä Suomessa ei ole vielä tutkimustietoa. Ulkomailla on tutkittu etenkin opiskelijoiden aivodopingin käyttöä, joka tulosten mukaan on lisääntynyt. Myös suomalainen tutkija Aleksi Hupli on selvittänyt nuorten aikuisten kokemuksia kognition tehostamisesta laillisilla ja laittomilla aineilla.

Työelämään liittyvää tutkimusta on jonkin verran tehty korkean vaatimustason ammattiryhmistä, kuten kirurgeista. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa reilusta tuhannesta kirurgista liki yhdeksän prosenttia oli käyttänyt aivodopingaineita.

 

Tavoitteena nopeat tulokset

Huumausaineiden käyttö on Suomessa jo pitkään ollut kasvussa. Oletettavaa on, että aivodopingaineitakin käytetään meillä aiempaa enemmän.

– Nykyisin netin kautta voi tilata monenlaisia aineita. Saatavuuden lisääntyminen todennäköisesti lisää myös aivodopingaineiden käyttöä. Tutkimus aiheesta olisi hyvin tervetullutta, sanoo A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo.

Toistaiseksi enemmän tiedetään kuntodopingista, jossa kuntoilija käyttää esimerkiksi anabolisia steroideja kehon koostumuksen muokkaamiseen sekä lihasvoiman ja suorituskyvyn kasvattamiseen.

– Aivodopingin käyttäjää ohjaa sama motiivi eli halu saada nopeita tuloksia, Koskelo toteaa.

A-klinikkasäätiö vastaa muiden tehtäviensä ohella kuntoilun antidopingintyöstä Suomessa. Säätiö tarjoaa Dopinglinkki-sivustollaan neuvontapalvelua, jossa lääketieteen, terveystieteen ja liikunnan ammattilaiset vastaavat anonyymisti lähetettyihin kysymyksiin.

Koskelo kertoo, että neuvontapalveluun on tullut jonkin verran kysymyksiä myös aivodopingin käytöstä. Se, että asiasta puhutaan, on hänestä myönteinen merkki.

– Jos näitä aineita kokeilee tai käyttää, on ihan toivottavaa kertoa tuntemuksistaan ja kysyä neuvoa, jos käyttö itseä huolestuttaa.

 

Aivodoping ei ole riskitöntä

Aivodopingaineita nimitetään toisinaan älylääkkeiksi, mutta kenenkään älykkyyttä ne eivät paranna. Niiden on havaittu olevan tehokkaita henkilöille, joiden kognitiiviset toiminnot ovat selvästi heikentyneet. Siitä, miten aivodopingaineet vaikuttavat terveisiin ihmisiin etenkin pitkäaikaisessa käytössä, ei vielä ole tarkkaa tietoa.

Jotain tiedetään kuitenkin käytön riskeistä, joista yksi liittyy aineiden hankintaan. Jos käyttäjä ostaa aineen pimeiltä markkinoilta netistä tai kadulta, hän ei voi olla varma, mitä tuote oikeasti sisältää.

Toinen riski liittyy lääkkeiden haittavaikutuksiin. Kognitiivista suorituskykyä tehostavat lääkkeet stimuloivat aivoja mutta myös kiihdyttävät elintoimintoja ja kuormittavat elimistöä. Esimerkiksi jotkin adhd- ja narkolepsialääkkeet sisältävät keskushermostoa stimuloivaa amfetamiinia tai sen johdannaisia.

– Aivodopingin käytössä terveeseen kehoon tulee ylimääräisiä aineita, joita se ei tarvitse. Seurauksena voi olla esimerkiksi unettomuutta, kiihtyneisyyttä, päänsärkyä, ruoansulatuskanavan häiriöitä tai hengitysteihin liittyviä haittoja, Koskelo kertoo.

Aineet voivat aiheuttaa myös psyykkistä oireilua, kuten ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, masennusta ja sosiaalista eristäytymistä. Toleranssin kasvu ainetta kohtaan sekä vieroitusoireet käytön loppuessa lisäävät riskiä riippuvuuden syntymiseen.

Suorituskyvyn parantaminen lääkeaineiden väärinkäytöllä ei ole uusi juttu. Sota-aikana rintamalla käytettiin Pervitin-nimistä metamfetamiinia väsymyksen ja pelon torjuntaan sekä keskittymiskyvyn parantamiseen. ”Höökipillereiksi” kutsutut tabletit aiheuttivat osalle käyttäjistä vakavaa riippuvuutta.

 

Virkeyttä työhön luomukeinoin

Jos työssä käyvä ihminen kokee tarpeelliseksi tehostaa toimintakykyään piristävillä lääkeaineilla, herää kysymys, onko työoloissa korjattavaa. Ovatko työvuorot liian pitkiä tai työtehtävät turhan kuormittavia? Eikö palautumiseen jää riittävästi aikaa?

– Työelämä on nykyisin aika hektistä, ja ympärillämme on paljon ärsykkeitä. Ja kyllähän sitä myös joskus ihaillaan, kun joku tekee pitkää päivää ja saa paljon aikaan, Jukka Koskelo toteaa.

Vaikka työssä pitäisi olla keskittymistä ja jaksamista tukevia rakenteita, jokaisella on myös oma vastuu hyvinvoinnistaan. Väsymyksen torjuntaan pätevät yhä vanhat ”luomukeinot”: tarpeeksi unta ja liikuntaa, terveellistä ruokaa, alkoholia vain kohtuudella.

Jaksamisesta on hyvä keskustella työpaikalla ja työterveyshuollossa. Koskelo kannustaa työterveyshuollon ammattilaisia hankkimaan tietoa myös aivodopingista, jotta he osaavat tarvittaessa ottaa aiheen puheeksi asiakkaiden kanssa. Eri dopingaineista ja niiden vaikutuksista kerrotaan muun muassa Dopinglinkin sivuilla.

 

Lisää aiheesta

A-klinikkasaatio.fi, dopinglinkki.fi