Tekoälystä puhutaan työelämässä usein tehokkuuden kautta. Sen avulla työ valmistuu nopeammin ja tylsät vaiheet voi ohittaa. Tehokkuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että työ kevenee.

Käyttäjät ovat huomanneet, että työ ei katoa, vaan se vaihtaa muotoa. Kun tekoäly tekee taustaselvityksen, ensimmäisen luonnoksen tai raportin rungon, työ ei ole vielä valmis. Ihmisen tehtäväksi jää arvioida, valita, korjata ja hyväksyä tulos.

Jokainen viesti, tarjous, tiivistelmä tai hyväksyntä vaatii tilanteen ymmärtämistä, vaihtoehtojen arviointia, valintaa ja vastuuta. Kun AI-agentit hoitavat osan työstä moninkertaisella nopeudella, asiantuntijan työpäivään tulee entistä enemmän päätöksiä.

Kun mikropäätöksiä kertyy liikaa, ajattelu alkaa puuroutua. Seuraava tehtävä tuntuu vaikealta siksi, että aivot ovat jo täynnä valintoja. Aivosumun lisäksi on alettu puhua jopa aivokärystä.

Tekoälyn käyttöönotto ei siis ole vain tekninen tai tuottavuuskysymys vaan myös työhyvinvoinnin ja työn muotoilun kysymys. Jos organisaatio tehostaa ydintyötä mutta ei suojele ihmisen kognitiivista suorituskykyä, lopputuloksena on enemmän valmista mutta väsyneempi ihminen.

 

Futuristi Perttu Pölönen muistutti Nolla tapaturmaa -seminaarissa, että emme vielä tiedä, millaisia tahattomia seurauksia generatiivisen tekoälyn arkipäiväistyminen tuottaa. Pölösen mukaan olisi vastuutonta teeskennellä, että kyse on vain välineestä, joka helpottaa työtä.

Parhaassa tapauksessa tekoäly vähentää kuormitusta ja vapauttaa aikaa parempaan ajatteluun, kohtaamiseen ja päätöksentekoon. Samalla se voi kaventaa työn merkityksellisyyttä, jos ihmiseltä katoaa tekemisen prosessi. Työn arvo sen tekijälle ei synny aina vain lopputuloksesta vaan myös vaivannäöstä, oppimisesta ja omasta harkinnasta, Pölönen muistuttaa.

Myös vastuukysymyksiä on tuumittava vielä. Jos kone tekee analyysin, kuka tarkistaa oletukset? Jos automaatio antaa asiakkaalle ensimmäisen vastauksen, kuka arvioi, ymmärsikö se tilanteen oikein?

Vastuu ei siirry tekoälylle, vaikka tehtävä siirtyisi. Tekoälyllä ei ole moraalia eikä eettistä silmää. Kone ei joudu vastaamaan päätöksestä asiakkaalle, potilaalle, työntekijälle tai yleisölle.

Tekoälyn käyttöönotossa ei riitä kysymys, mitä kaikkea sen avulla voi automatisoida. On kysyttävä myös, mitä kannattaa automatisoida, millä ehdoilla ja mitä ihmisen pitää edelleen ymmärtää itse.

 

Kirjoittaja on TTT-lehden päätoimittaja.