
Viime syksynä tajusin, että minun on muokattava työtäni siitä paremmin selvitäkseni.
Oivallus syntyi, kun luin ties kuinka monetta artikkelia, blogitekstiä ja somekommenttia, jossa neuvottiin, miten käsitellä tietotulvaa ja kognitiivista kuormitusta. Työelämässä aivot ovat kuuma aihe.
Haaste tuntui isolta ja vaikeasti hahmotettavalta. Miten ymmärtää aivotyön ja kognitiivisen kuormituksen kenttä, saati saada järjestettyä oma työ mallilleen? Varsinkin, kun työni on juuri sitä tiedonmeressä surffausta ja työskentelytapani olivat ajautuneet osin melkoisen kaoottisiksi.
TYÖELÄMÄ PANEE AIVOMME TIUKILLE. Työntekijöiden määrää on vähennetty, joten monen työ on aiempaa silppuisempaa ja tehtävät tulee hoitaa entistä lyhyemmässä ajassa.
Kommunikoimme erilaisin viestintävälinein lähes kaikissa töissä, ja käytämme useita järjestelmiä ja kanavia jatkuvasti. Työ keskeytyy usein, on oltava tavoitettavissa. Tieto on hajallaan. Myös työn vaatimukset voivat olla epäselviä, mikä sekin rasittaa.
Tämä kaikki hankaloittaa keskittymistä työhön ja heikentää työstä suoriutumista. Onkin kaikkien etu, että työpaikalla vähennetään turhaa aivokuormaa.
OLIN JO LUKENUT AIHEESTA PALJON. Nyt oli saatava tukea ongelmanratkaisuun ja järjestettävä aikaa asian oppimiselle ja käytäntöön viemiselle.
Ilmoittauduin aivotyötä käsittelevälle verkkokurssille, joka auttoi jäsentämään ongelmia ja tarjosi konkreettisia neuvoja työn sujuvoittamiseksi. Osaa keinoista voin hyödyntää itse, ja osa on tarkoitettu koko työyhteisölle. Verkkokurssin materiaalia pystyi myös tulostamaan ohjeiksi työpaikan seinälle tai yhteiseen keskusteluun.
Otin myös käyttööni selaimessa toimivan työhyvinvointisovelluksen, joka kysyy henkiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja tarjoaa vastausten pohjalta ehdotuksia oman työn muokkaamiseen. Monet työn imuun ja oman työn tuunaamiseen liittyvät neuvot olivat ennestään tuttuja, mutta sovelluksen muistutukset auttoivat ottamaan asialle aikaa.
Kolmanneksi perehdyin Järki töihin -kirjaan, jonka arvostelin TTT-lehdessä 6/2019.
Teoksessa esiteltyihin menetelmiin aion palata. Työn järjestäminen on nimittäin pahasti kesken.
OLEN KUITENKIN SAANUT JÄSENNETTYÄ itselleni kolme kehitystehtävää: karsi viestitulvaa, järjestä itselle (ja muille) keskeytyksetöntä työaikaa, ja luo työviikkoon selkeä rakenne.
Työyhteisönäkin olemme päässeet alkuun. Siirsimme nopeaa viestintää sähköpostista Teamsiin ja Slackiin. Parin työkaverin kanssa sovimme säännöllisistä kokouksista, joihin keräämme käsiteltävät asiat.
Seuraavaksi rajaan sähköpostin käytön muutamaan kertaan päivässä. Siinä saattaa olla totuttelemista työkavereilla, mutta eniten varmasti itsellä.
Teksti: TTT-lehden päätoimittaja Kirsi Väisänen
Kuva: Juha Somby
Lue myös:
Stressi vie päätöksentekokyvyn
Älykkäästi tiiminä, itseohjautuen
Kehoa ja työntekijää kuunnellen
Liian kranttu jää vaille työntekijää
Syö seurassa, edistä hyvinvointia
Mitä mieltä? Kommentoi!