Koko länsimaailma seuraa parhaillaan eräänlaista pitkää työhaastattelua, jossa haetaan tekijää erittäin vaativaan, kokopäiväiseen tehtävään. Kaksi todennäköisintä ehdokasta, Donald Trump ja istuva presidentti Joe Biden, ovat molemmat reilusti eläkeiän ylittäneitä.
Suomessakin tällaisia yli 74-vuotiaita työelämässä olevia on liki 20 000. Entistä useampi ikääntynyt käy töissä, ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan. 55 vuotta täyttäneitä on jo 23 prosenttia Suomen työllisistä. Tiedon voi hakea Tilastokeskuksen tietokantataulukoista.
Luku ei tosin kerro koko totuutta ilmiöstä. Työllisiksi lasketaan kaikki, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet työtä vähintään tunnin. Ikääntyneet työskentelevät nuorempia enemmän osa-aikaisesti.
Konkarit myös viihtyvät työssä. Yli 55-vuotiaiden kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla, työn imu on heillä yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.
Ikääntyvän väestömme odotetaan jaksavan työkykyisenä entistä pidempään. Pahalta kuitenkin näyttää! Toimintakykyämme uhkaavat muistisairauksien ohella muutkin kansantautimme. Lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, unen riittämättömyys, tupakointi ja päihteiden käyttö rasittavat suomalaisten terveyttä – myös aivojen terveyttä.
Kumpikin aiemmin mainituista työnhakijoista on sekoillut sanoissaan. Tiedetään, että ikääntymisen vaikutus muistiin ja ajatteluun näkyy erityisesti tilanteissa, joissa kysytään nopeaa reagointia. Sellaisia tilanteita vaalityö tuo väistämättä eteen.
Uusien asioiden opettelu vaatii iäkkäiltä enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorilta. Aiempi oppi voi kuitenkin auttaa heitä hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Sopivasti haasteita tarjoava työ aktivoi aivoja. Toisaalta liialliset paineet taas kuormittavat ja voivat aiheuttaa muistin pätkimistä.
Työikäisten muistiongelmat ovat verraten harvoin merkki varsinaisesta muistisairaudesta. Ei siis ole syytä huolestua, jos unohtaa edellisellä viikolla käymänsä keskustelun tai sen, kuka paraikaa hoitaa presidentin virkaa. Jos muisti pettää toistuvasti tai ajattelu takkuaa, on kuitenkin syytä tarkastella työkuormaansa ja elämäntilannettaan.
Muistiliitto neuvoo varaamaan vuorokauden tunneista kolmanneksen levolle, kolmanneksen työlle ja loput mielekkäälle vapaa-ajalle. Jos työ rasittaa aivoja, vapaalla niitä on hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, vapaa-ajalla kannattaa antaa aivoille askarreltavaa.
Kun aivoja käyttää monipuolisesti läpi elämän, ne ovat valmiimmat kestämään ikääntymisen väistämättä tuomia muutoksia. Jos intoa ja kysyntää riittää – eikä sairaus estä – voi sitten jatkaa töissä vielä kahdeksankymppisenäkin.
Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Olen kirjoittanut aika paljon eläkejuttuja viime aikoina, mutta minulla ei ole hyvää kuvaa eläkkeellä olevien työssäkäymisestä. Esimerkiksi LinkedIN: https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7172530469404721152/ . Eläkkeellä olevien työssä käymisestä olisi hyvä koota tietoa, kun erilaisten selvitysten mukaan 10% eläkkeellä olevista tekee myös työtä ja halukkaita olisi eläkeläisistä 30%. Kiinnostaisi kovasti kuulla niistä esteistä, mitä eläkkeellä työskentelyyn liittyy. Monet yksinyrittäjät ja ammattien harjoittajat (lääkärit, insinöörit, ym) jatkavat luontaisesti työuraansa ja esimerkiksi sote-alalla tehdään paljon hoitoalan keikkoja, mutta mitä muuta on? Vakavimmat epäilyt liittyvät ikärasismiin, asenteisiin tai siihen, että eläkeläiset vievät nuoremmilta työt.