Kuinka löytää ratkaisu mahdottomalta vaikuttavaan tehtävään? Miten uudet ja nerokkaat ideat syntyvät? Mistä keksijät saavat luomisvoimansa?

Kysymykset ovat kiehtoneet intuitiota tutkinutta taiteiden tohtori Asta Raamia. Hänen mukaansa keksijöitä on aina yhdistänyt hyvä yhteys intuition eri ulottuvuuksiin. Vaikka emme yltäisi urallamme tieteen läpimurtoihin tai muihin ylivertaisiin oivalluksiin, meistä jokaisella on mahdollisuus laajentaa oman mielemme luovaa potentiaalia. Yksi keino siihen on opetella kuuntelemaan intuitiotaan.

Mitä intuitio oikeastaan tarkoittaa?

Intuitio saatetaan mieltää tunteeksi tai päähän pälkähtäväksi ajatukseksi. Intuitio ei kuitenkaan ole tunne, vaan ajattelun muoto.

Tieteellisen käsityksen mukaan ajattelumme jakautuu kahteen järjestelmään, joista ensimmäinen on intuitio ja toinen on looginen päättely.

Intuitiojärjestelmään kuuluu erilaisia, pääosin tiedostamattomia ajattelun muotoja, kuten hahmontunnistuksen ja yhteensovittamisen prosesseja. Ne suodattavat tietoiseen mieleen signaaleja valtavasta tietovirrasta, joka meidät ympäröi.

Vuorovaikutustilanteessa tällainen signaali voi olla esimerkiksi keskustelukumppanin kiirettä ilmentävä huomaamaton ele tai mikroilme, jota emme tietoisesti rekisteröi mutta joka saa meidät siirtymään asiassa eteenpäin tai jopa olettamaan, että asia ei hänestä ole kiinnostava.

Mihin intuitiota tarvitaan?

Intuitiota tarvitaan paitsi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen myös luovuuteen ja ongelmaratkaisuun. Itse asiassa intuitio on läsnä ajattelussamme koko ajan – ilman sitä emme edes pystyisi toimimaan arjessa.

Jos tekisimme pienetkin valintamme vain analysoiden ja loogisesti päätellen, tiedon prosessointi olisi liian hidasta. Mitä valitsen lautaselleni lounasravintolassa? Miten vastaan asiakkaan toiveisiin neuvottelussa? Intuitio on kuin ajattelun ja toiminnan pikakaista, joka auttaa meitä, kun ei ole aikaa tai riittävästi faktoja analysointiin.

Myös elämän suurissa päätöksissä intuitiolla on tärkeä rooli. Harva esimerkiksi valitsee ammattiaan tai vaihtaa työpaikkaa puhtaan analyyttisesti, tai päätös voisi ainakin herättää itsessä suurta epävarmuutta. Intuitio ei silti ole erehtymätön, kuten ei päättelykään. Mutta hyvin yhteen toimiessaan ne tekevät ihmisajattelusta ylivertaista.

Miten intuitio toimii?

Intuitio toimii eri ulottuvuuksiensa kautta. Vaistopohjainen intuitio on kuin evolutiivinen järki, joka auttaa meitä toimimaan osana laumaa, tavoittelemaan muiden hyväksyntää ja olemaan valppaana vaarojen varalta.

Toinen intuition ulottuvuus pohjautuu asiantuntijuuteen. Se on kaikkeen oppimaamme ja kokemaamme perustuvaa sisäistä tietoa. Työelämässä asiantuntijan intuition voi mieltää hiljaiseksi tiedoksi. Se ei välttämättä taivu sanoiksi ja ohjeiksi mutta parhaimmillaan siirtyy vähitellen konkareilta tulokkaille yhdessä työskentelemällä.

Kolmas intuition ulottuvuus ylittää menneeseen perustuvan asiantuntemuksen ja auttaa luomaan täysin uutta. Tähän superintuitioon liittyy kyky tehdä vanhoista käsityksistä poikkeavia havaintoja ja hyödyntää radikaalin luovaa mieltä. Parhaimmillaan superintuitiotaan hyödyntävä yksilö tai työyhteisö voi yltää mullistaviin keksintöihin tai muihin ennennäkemättömiin oivalluksiin.

Miten intuitiotaan voi oppia kuuntelemaan?

Esimerkiksi vaikean valinnan edessä on hyvä pysähtyä ja ottaa aikalisä, jos tilanne se sallii. Jo kävelylenkki voi auttaa ajatuksia selkeytymään, samoin yön yli nukkuminen. Toisinaan ratkaisu auki olevaan asiaan kirkastuu unen ja valveen rajatilassa, kun sisäinen kriitikkomme hellittää otettaan.

Jotkut keksijät ovat sanoneet, että hyvä idea saa takaraivon kihelmöimään tai että oikean ratkaisun tuntee sisuskalussaan tai selkäytimessään. Joillekin se voi myös tuntua lämpimänä, levollisena olona. Kehoaan kannattaakin kuunnella, koska sitä on vaikea manipuloida.

Mielen ja kehon yhteyttä voi vahvistaa esimerkiksi mindfulnessin kaltaisilla tietoisuustaitojen ja mielen hiljentämisen harjoituksilla. On myös hyödyllistä opetella tunnistamaan ja erittelemään tunteitaan, jotta intuitio ei jää piiloon esimerkiksi ihastuksen tai pelon taakse. Voimakkaat tunteet usein sumentavat ajattelua ja siten myös intuitiota.

Mikä neuvoksi, jos intuition ja loogisen päättelyn välillä on ristiriita?

Esimerkiksi työelämässä voi tulla vastaan tilanne, jossa on valittava kahden työpaikan tai tehtävän väliltä. Jokin työ saattaa vaikuttaa itselle sopivalta unelmaduunilta, mutta ei silti tunnu sisimmissä oikealta.

Oman intuition viesteille kannattaa olla herkkänä, vaikka päätöstä ei tekisikään vain niiden perusteella. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys omiin päätöksiin kasvaa ja jossittelu vähenee, kun ihmiset ovat päätöksiä tehdessään kuunnelleet myös intuitiotaan.

Myös kokeneelle rekrytoijalle intuitio voi olla tärkeä tiedonlähde. Jos työpaikkaan on kaksi tasavahvaa hakijaa, haastattelijan intuitio saattaa lopulta vaikuttaa siihen, kumpi tulee valituksi. Aina ei silti ole helppoa pukea sanoiksi ja perustella uskottavasti, miksi juuri tämä henkilö sai paikan.

Onko työelämässä riittävästi tilaa intuitiolle?

Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, koska työelämä koostuu erilaisista työpaikoista, tiimeistä ja tilanteista. Joidenkin yritysjohtoa koskevien tutkimusten mukaan vanhemmat yritysjohtajat luottavat enemmän intuitioon kuin nuoret johtajat, jotka ovat tiukemmin kiinni datassa ja analyysissa.

Intuitiolle kannattaa antaa tilaa, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka luovuus pääsee työyhteisössä kukoistamaan. Tämä edellyttää sitä, että työyhteisössä on niin turvallinen ilmapiiri, että jokainen uskaltaa tuoda esiin hulluimmatkin ajatuksensa ja idean raakileensa. Kun ajattelua ei pakoteta kaavamaiseen muottiin, ihmismielen potentiaali saadaan entistä hedelmällisempään käyttöön.

 

Juttuun on haastateltu kouluttaja, taiteiden tohtori Asta Raamia. Hän on tehnyt väitöskirjan intuition käytöstä ja kehittämisestä luovissa prosesseissa sekä kirjoittanut kirjat Älykäs intuitio (2017) ja Intuitio³ (2020).

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 3/2021.