Työhyvinvointi

Uskaltaudu mukaan leikkiin!

Monen työ on nykyisin paikallaanoloa ja istumista. Keho kaipaa kuitenkin liikettä. Siksi tauoilla on syytä antaa kropalle – ja samalla mielelle – töitä. Miltä kuulostaisi jongleeraus sukkapalloilla?

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Katerina Repponen

Vielä kaksi vuotta sitten Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen kiersivät ympäri maailmaa eri sirkusryhmien mukana, festivaaleilla ja varieteeteattereissa. Kuten monilla esiintyvillä taiteilijoilla myös heillä kaikki sovitut työt peruuntuivat, kun koronarajoitukset astuivat voimaan.

– Iski paniikki, miten selviämme, kun kaikki tulot loppuivat kuin seinään, Nousiainen sanoo.

Kaksikko pohti, voisiko esityksiä toteuttaa jotenkin virtuaalisesti. Mistä löytyisi yleisö pandemian aikana?

Nousiainen oli aikoinaan harjoitellut jongleerausta sukkapalloilla eli palloiksi käärityillä sukilla. Sukat ovat väline, joka löytyy jokaiselta, ja siksi niillä olisi erityisen helppo toteuttaa sellaistakin toimintaa, jossa yleisö osallistuu.

Syntyi idea jongleeraustyöpajasta, jota tarjotaan piristämään yritysten etäkokouksia.

– Tarjosimme parikymmenminuuttista työpajaa ensin Kansanvalistusseuran työyhteisölle testataksemme, mitä mieltä he ovat. Osallistujat olivat aivan fiiliksissä, Nousiainen kertoo.

Idea lähti lentoon jo ensimmäisestä kokeilusta, ja työpaja sai suosituksia. Viime vuonna jongleerausoppia kysyttiin erityisen paljon etäpikkujouluihin. Myös kokousten tauoilla päästiin heittelemään sukkapalloja.

– Virtuaalinen työpaja on kehittynyt matkan varrella, ja siihen on tullut uusia elementtejä. Esityksen lopussa osallistujat saavat yllätyksenä akrobaattiesityksen, joka on kuulunut sirkusohjelmistoomme. Se onnistuu kotisohvaltammekin, koska huonekorkeus riittää vanhassa talossamme, Repponen kertoo.

Liikeharjoittelu virkistää

Sukkahassuttelua hyödynnetään myös koulutuspäivien tauko-ohjelmana. Keskittymistä edellyttävien luentojen välissä liike elvyttää ja stimuloi aivoja. Taiteilijapari ohjaa syksyllä useita työpajoja Metso Outotecin työntekijöille eri mantereille.

– Ideana on siis, että jokainen varaa mukaan kolme sukkaparia, joista tehdään pallot. Työpajassa työntekijät pääsevät harjoittelemaan erilaisia koordinaatiota ja rytmiä vahvistavia harjoituksia, Repponen selvittää.

Työpajoihin osallistuneet ovat innostuneet temppuilusta. He avaavat rohkeasti kamerat ja kannustavat kollegojaan.

– Chattikenttään tulee kommenttia, että hei, mä onnistuin! Toistaiseksi teemme tätä vielä etänä, mutta olisi niin hauskaa päästä jo työpaikoille ja nähdä, miten osallistujat pärjäävät – saada nauruja ja hyvää fiilistä, Repponen toteaa.

Miksi jongleeraus tauottaa erityisen hyvin koulutuspäivää?

Kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen vastaa:

“Liikunta on taukojen kuningatar. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla rehkimistä. Jongleeraus on sopivan kokonaisvaltaista tekemistä ja aktivoi mukavasti näppäimistön ääressä jämähtäneitä hartioita.

Jongleeraus sopii erinomaiseksi keskittymisharjoitukseksi, sillä keskittymisen herpaantumisen huomaa heti.

Taitoharjoittelu liitetään aivojen muokkaantumiseen ja muovautumiseen. Jongleerausta tutkittaessa on havaittu, että tietyllä aivokuoren alueella harmaan aineen määrä kasvaa harjoittelun myötä. Taitoharjoittelu siis lisää aivokuoren kapasiteettia.

Työelämässä leikkisyydestä on apua, kun yritämme keksiä vastauksia uudenlaisiin haasteisiin. Leikkisä tunnelma vapauttaa meidät ideoimaan, ja työyhteisön psykologinen turvallisuus kasvaa.

Työelämässä on tärkeää uskaltaa heittäytyä oppijan rooliin. Emme osaa kaikkea, mutta haluamme perehtyä sellaiseenkin, joka tuntuu aluksi vaikealta. Jongleeraamisen harjoittelu on kaikille haaste, joten opittavaa riittää.”

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje