Blogi

Kestääkö mieli työssä, sopeutuvatko aivot nykymenoon?

| Kuva: Juha Somby

Luin jutun iäkkäästä naisesta, jota muistisairaus ahdisti. Tytär oli keksinyt oivan keinon rauhoittaa äitiään. Hän antoi tälle puikot ja lankaa ja kehotti neulomaan tilkkuja torkkupeittoa varten.

Kognitiiviset kyvyt – havaitseminen, ajattelu ja muisti – olivat heikentyneet, mutta neulominen luontui naiselta entiseen tapaan.

Eräänäkin päivänä muistisairas äiti oli ensin istunut rauhattoman oloisena ruokapöydässä. Yhtäkkiä hän oli silmin nähden helpottunut, todennut, että nyt on jatkettava töitä ja palannut neulomuksensa pariin.

Työ voi tosiaan edistää mielenterveyttä. Myös työuran jälkeen, kuten esimerkki osoittaa.

Käännetäänpä asetelmaa. Mieltä painavat asiat – murheet, huolet ja epäoikeudenmukainen kohtelu – heikentävät työssä suoriutumista. Tunteet vaikuttavat paitsi mielialaan myös motivaatioon ja kognitioon.

Positiiviset tunteet taas näyttävät olevan voiman lähde työssä. Se tarkoittanee, että entistä systemaattisemmin pitäisi esimerkiksi parantaa työilmapiiriä, torjua häirintää ja selkeyttää työnjakoa. Ja kun tehokkuutta haetaan, aivoille tulisi antaa työrauha ja niiden toimintatapaa tulisi ymmärtää paremmin.

Sosiaalinen vuorovaikutus on aivoille keskeistä, on todennut akateemikko, emeritaprofessori, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Riitta Hari. Luemme sanattomia viestejä erityisesti kasvoista.

– Suurimman osan ajastamme aprikoimme sitä, mitä muut ihmiset tekevät, mitä he aikovat, mitä he ajattelevat meistä ja voimmeko luottaa heihin, Hari kirjoittaa Duodecim-lehdessä.

Moni tapaa kuitenkin entistä harvemmin ihmisiä kasvokkain, töissä ja vapaa-aikanakin. Samaan aikaan sosiaalinen media on saattanut laajentaa tuttavapiirin satakertaiseksi, ja aivojen pitäisi nyt saada jokin tolkku koko tuon verkoston jäsenten mielenilmauksista. Kuinka tulkita ihmisten aikeita, jos vuorovaikutus jää kirjallisen ilmaisun tai kuvien varaan? Ei ihme, jos some ahdistaa!

Miten aivot sitten reagoivat kehitykseen? Asiantuntijatkaan eivät taida tietää. Hari sanoo, että neurotiedeyhteisössäkin ymmärrys aivojen toiminnasta etenee kiusallisen hitaasti.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje