Kun työpaikalla joku kokee tulevansa kiusatuksi, johdon on ryhdyttävä selvittämään asiaa jämäkästi ja järjestelmällisesti. Kiusaamistapauksen sivuuttaminen olisi työsuojelurikos.
Helpointa asian selvittäminen on silloin, kun työpaikalla on etukäteen laadittu suunnitelma ja ohjeet kiusaamistapausten käsittelyyn. Häirintää tai epäasiallista kohtelua voidaan myös ehkäistä ennakolta osoittamalla selvät toimintatavat ja tuomalla selkeästi esiin, millainen käytös on epäasiallista ja tuomittavaa.
Täytyy myös muistaa, että kaikki työntekijälle epämieluisana näyttäytyvä toiminta ei ole kiusaamista. Näkemyseroja ja erimielisyyttä voi olla työnjohdon ja alaisten välillä sekä työntekijöiden kesken. Työpaikalla pätee kuitenkin työnjohto- ja valvontaoikeus, joka tarkoittaa, että esimies päättää mitä, missä, mihin aikaan ja kuka työtä tekee.
Joskus kiusaamisessa on kyse huonosta johtamisesta ja työnjaon epäselvistä rooleista, jotka aiheuttavat konflikteja työntekijöiden välillä.
Esitä tarkkoja kysymyksiä
Jos työntekijä kertoo esihenkilölleen kiusaamisesta, tämän on aina otettava asia vakavasti. Omien ennakkokäsitysten ei saa antaa vaikuttaa, vaan työntekijän kertomaan on suhtauduttava mahdollisimman neutraalisti.
– Kiusatuksi tulemisen tunne on subjektiivinen. Siihen vaikuttavat persoona ja aiemmat kokemukset. Harva kuitenkaan avautuu kiusaamisesta ihan kevyin perustein, toteaa Toni Hinkka, joka on konsulttina auttanut monia organisaatioita selvittelemään hankalia kiusaamistilanteita.
Hinkka neuvoo kuuntelemaan ensin tarkkaan, mitä kiusatuksi tulleella on kerrottavanaan. Sen jälkeen tulevilla kysymyksillä ei saa johdatella kertojaa, vaan kysymysten tulee olla lyhyitä ja avoimia:
Kuka kiusasi? Mitä tarkalleen ottaen tapahtui? Milloin tapaus sattui, ja onko vastaavanlainen käytös toistunut? Onko olemassa viestejä tai muita todisteita, tai ovatko muut todistaneet tapahtumaa? Miten olet ilmaissut kiusaajalle, että koet käytöksen häiritseväksi? Oletko pyytänyt häntä lopettamaan, ja kuinka olet sen tehnyt?
Kiusatulle tulee kertoa, että esihenkilöllä on velvollisuus puuttua tapahtuneeseen. Uhrilta voi kysyä, miten hän haluaa asiaan puututtavan. Haluaako hän esimerkiksi olla mukana, kun asia otetaan käsittelyyn kiusaajan kanssa? On myös sovittava, miten ja missä aikataulussa asia etenee.
Ole tasapuolinen
Toni Hinkka neuvoo esihenkilöä rauhoittamaan itsensä, vaikka usein tilanne voi olla kiihdyttävä. Kuulemaansa ei ole syytä heti uskoa varauksetta. Myös toisen osapuolen näkemys täytyy selvittää. Alussa ei voi ottaa kantaa syyllisyyteen, vaan tilannetta täytyy tarkastella puolueettomasti ja tutkia, löytyykö väitteille tukea. Itselleen kannattaa tehdä muistiinpanoja alusta lähtien.
Todisteeksi käyvää tietoa kiusaamisesta löytyy ehkä kiusatun viestivälineistä tai muistiinpanoista. Työyhteisön jäseniltä voi saada lisävalaistusta, mutta voi olla vaikea salata kiusaamisepäilyä, jos asiasta aletaan kysellä työkavereilta.
Tilanne voi olla hankala myös esihenkilön oikeusturvan kannalta. Siksi hänen on hyvä kertoa siitä esimerkiksi toiselle johtajalle tai henkilöstöhallinnon edustajalle. Luotettu henkilö voi auttaa asian ratkaisemisessa ja toimia todistajana sille, miten esihenkilö on asiaa hoitanut. Aina asian selvittäjänä ei kannata toimia itse, varsinkin jos ei ole kyse ihan pienestä riidasta.
Entä jos kiusaaja ei lopeta?
Tavalliset riitatapaukset, jossa kahdella tai useammalla henkilöllä on erilainen näkemys, voidaan usein ratkaista puuttumalla ja neuvottelemalla, tai työpaikalle voidaan tarvittaessa hankkia ulkopuolinen sovittelija.
– Aina se ei kuitenkaan auta, vaan kiusaaja voi sovittelulla saada jopa uusia aseita kiusaamista varten, Hinkka sanoo.
Hänen mukaansa jotkut kiusaajat saattavat jopa nauttia konflikteista eivätkä muuta käyttäytymistään. Silloin tarvitaan työyhteisösovittelua järeämpiä keinoja.
Yrityksissä päädytään usein tarjoamaan hankalalle tyypille eroraha, jotta hän irtisanoutuisi itse. Viranhaltijan ollessa kyseessä erottaminen on paljon vaikeampaa. Usein joudutaan haastattelemaan kymmeniä ihmisiä, jotta löytyy jotain kiusaajaa vastaan.
– Tarvitaan savuava ase. Kiusaaja voidaan käytännössä erottaa vain virkarikoksen takia, Hinkka toteaa.
Lue myös: Sovittelussa kaikki tulevat kuulluiksi
Miten kiusatun tulee toimia, kun asian selvittely on kesken?
Käytä viestintää, josta jää jälki, ja vältä kahdenkeskisiä tilanteita kiusaajan kanssa.- Pidä kaikki viestinvaihto tallessa.
Työpaikkakiusaaminen on Suomessa erittäin vakava ongelma, josta puhutaan aivan liian vähän. Normaalia on, että prosessit kestävät vuosia, kiusatun voimat ehtyvät ja hän sanoo itsensä irti. Virheellisesti tilanne katsotaan silloin ratkaistuksi. Valitettavasti kiusaaja harvoin muuttaa käytöksensä, vaan nöyryyttäminen kohdistuu uuteen uhriin. Sivustakatsojan on vaikeata ymmärtää tilanteen vakavuutta.
Todella selkeästi jäsennetty juttu, antaa oikeastaan kaikille kiusaamistilanteen jäsenille tietoa, myöskin nimetylle kiusaajalle, mikä ei ole ihan tavanomaista. Yleensä keskitytään kiusatuksi tulleen tunteisiin ja oikeuksiin. Joskus olisi hyvä lukea juttu, jossa kiusaajan ja kiusatuksi itsensä kokeneen roolit vaihtuvat tilanteen selvittelyn jälkeen, tai juttu, miten selviää, kun syytetään kiusaajaksi.