Työhyvinvointi

Aiempaa vakavammat työhyvinvoinnin muutokset uhkaavat työkykyä – koronan jälkeinen työelämä kaipaa kehittämistä

Suomalaiset arvioivat työkykynsä nyt huonommaksi kuin ennen koronaa. Siinä missä etätyö tylsistytti työntekijät ensimmäisenä pandemiavuonna, nyt huomataan aiempaa enemmän luottamuspulaa, työn imun vähenemistä ja eroaikeita työstä.

| Teksti: Kirsi Väisänen | Kuva: Shutterstock

Työn imu on vähentynyt ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus. Se osoittaa myös, että työorganisaatioissa tarvitaan erityistä tukea johtoasemassa toimiville ja nuorille työntekijöille. Näyttää, että muuttuvassa tilanteessa uusien työkäytäntöjen luomisessa on epäonnistuttu ja että työpaikkojen ja työntekijöiden sopeutuminen työn tekemisen tapoihin on yhä kesken.

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus aloitettiin jo ennen koronaa loppuvuonna 2019, ja seurannassa on kerätty tietoa työhyvinvoinnista ja työasenteista säännöllisesti, noin puolen vuoden välein. Tuoreimmat tiedot ovat kesältä 2022.

Johtajien työuupumusoireilu on riski koko työyhteisölle

Johtajien työn imu ja työkyky ovat pudonneet matalammiksi vuodentakaisesta, osoittaa kesällä 2022 kerätty aineisto. Myös johtajien työuupumusoireilu ja erityisesti kyynistyneisyys ovat nyt yleisempiä kuin vuosi sitten. Lisäksi johtajien eroaikeet olivat hieman lisääntyneet puolen vuoden takaisesta.

– Näyttää siltä, että johtoasemassa olevat eivät saa tällä hetkellä riittävästi tukea työhönsä. Tämä on riski koko työyhteisölle, koska johtajan työhyvinvoinnin heikentyminen voi vaikuttaa johtamisen laatuun, kuten rakentavaan vuorovaikutukseen, erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi muistuttaa.

Tuki on riittämätöntä

Johtajat kokevat, että he eivät saa tarpeeksi tukea omilta esihenkilöiltään. Se näkyy erona työntekijöiden vastauksiin. Esihenkilönä ja johtoasemassa työskentelevät katsovat saaneensa vähemmän tukea, tulevansa harvemmin reilusti kohdelluksi ja luottavansa vähemmän omiin esihenkilöihinsä. Ehkä luottamuspulasta kertoo se, että johtajat kertoivat hakevansa harvemmin tukea omalta esihenkilöltään kuin puoli vuotta tai vuosi sitten.

– Tässä tarvitaan muutosta. Olisi todella tärkeää, että johtotehtävissä toimivat saavat riittävästi tukea ja resursseja tehdä omaa työtään. Tätä kautta tuetaan kaikkien työntekijöiden työssä onnistumista ja työhyvinvointia, Mäkiniemi arvioi.

Nuoret kaipaisivat erityshuomiota

Erityisesti nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, vastaajien kokemukset johtamisesta ovat heikentyneet. Nuorilla sekä aloitteellinen tuen hakeminen että tuen saaminen esihenkilöltä ja luottamus esihenkilöön ovat vähentyneet vuoden takaisesta.

Kaikki työhyvinvoinnin indikaattorit osoittavat, että nuoret aikuiset voivat huonommin kuin heitä vanhemmat. Työn imun, työssä tylsistymisen, työtyytyväisyyden ja työuupumusoireilun lisäksi nuoret arvioivat työkykynsä muita heikommaksi.

– Nimenomaan työkyvyn osalta nuorten työntekijöiden arviot poikkeavat totutusta. Tyypillisesti arviot omasta työkyvystä heikentyvät iän myötä. Nyt työhyvinvoinnin lasku näyttää nuorilla jyrkemmältä kuin vanhemmilla työntekijöillä, eikä se liity vain poikkeusaikaan sinänsä, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen.

– Myös tuen saanti esihenkilöltä ja luottamus ovat nuorilla aikuisilla heikentyneet entisestään. Nuorten tukemiseen ja johtamiseen on kiinnitettävä pitkäjänteisesti erityishuomiota, Hakanen jatkaa.

Nuoret työntekijät kokevat yhteenkuuluvuutta työpaikkaan entistä vähemmän. Heillä on myös vanhempia useammin eroaikeita nykytyöstä.

Kuva on toimistosta, jossa etualalla toimistotyöntekijä seisoo työpöytänsä edessä. Takana näkyy lisää työntekijöitä pöytiensä ääressä.

Hybridityöstä on selviä etuja verrattuna etätyöhön

Läsnä- ja etätyötä yhdistävät voivat edelleen yleisesti paremmin kuin pelkästään etä- tai läsnätyötä tekevät. Kuitenkin työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat yleistyneet myös tässä ryhmässä. Hybridityötä viimeisen vuoden ajan tehneillä on kuitenkin vähemmän eroaikeita nykytyöstään kuin muilla.

Kokoaikaisessa etätyössä työn imu on vähentynyt ja työuupumusoireilu on nyt yleisempää kuin vuosi sitten. Erityisesti kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet. Myös kaiken aikaa läsnätyötä tehneiden työn imu ja arviot omasta työkyvystään ovat heikentyneet.

–  Jos emme tapaa toisiamme, emme välttämättä tiedä, mitä toisille kuuluu, tai aisti muutoksia hyvinvoinnissa. Onkin tärkeää, että työpaikoilla luodaan käytäntöjä, jotka kannustavat yhteyden pitämiseen matalalla kynnyksellä kaikissa työn muodoissa, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.

Työssä kuormittumisen torjumiseen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota työpaikoilla. Nyt tarvitaan keinoja, jotka edistävät hyvinvointia ja motivaatiota työssä.

Kommentit

  1. Työssä jaksamiseen vaikuttavat mm. työpäivien venyminen, vuorojen vaihtuminen, henkilökunnan mitoitukset. Työnkuvien puuttuminen (yleishenkilöitä = joku tekee) työn hallinta kadoksissa. Pomot, esihenkilöt eivät osaa alaistensa tekemiä asioita (työssä eteneminen puuttuu) käytännössä. Esihenkilöt eivät osaa olla esihenkilöitä, ja heillä voi myös ollaa liikaa muita tehtäviä organisaatiossa. Koulutus ei oikeasti vuosikausiin ole tuottanut keskitason johtajia, sitä työntekijää lähinnä olevaa. Yliopistot tuottavat hyviä teoreetikkoja ja tutkijoita ei esihenkilöitä. Tarvitaan myös persoonallisia (synnynnäistä lahjakkuutta olla johtaja) taitoja. Koulutus remonttiin. Työnteon tärkeyden ja merkityksen nostaminen esille myös ns. paskatehtävissä joita ilman ei tämäkään maa pyöri. Turha odottaa tekijöitä ulkomailta…

  2. Nuorten yhteekuulumattomuuden tunne tulee todennäköisesti näistä kaikista näpynäpy-laitteista, joiden parissa työmaallakin hukkuu kaikki vapaa-aika. Olen ollut työelämässä neljäkymmentä vuotta ja huomannut, että nuorta sukupolvea ei tauoilla kiinnosta yhteinen keskustelu ja sen kautta tuleva yhteenkuuluvuuden tunne. Puhelimet on koko ajan nenän alla ja tuskin vastausta saa, jos jotain kysyy. Eihän se ole ihme, jos tässä tilanteessa eristyy työyhteisöstä, kun ollaan omassa somemaailmassa.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje