Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu on ollut voimakasta ja lähes yhtäjaksoista vuoden 2016 jälkeen. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina kasvaneet. Masennuksesta johtuvien poissaolojen kasvu taas on pysähtynyt.

Vuonna 2023 jo yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Se on noin kolme prosenttia työikäisistä ei-eläkkeellä olevista suomalaisista. Puolella heistä syynä oli ahdistuneisuushäiriö.

Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolon syynä vuonna 2020. Tule-vaivat aiheuttavat sairauspoissaoloja enemmän vanhemmille työntekijöille, kun taas nuoret kärsivät enemmän mielenterveyden häiriöistä.

Erityisesti nuoria naisia ahdistaa

Henkistä kuormitusta kokevat enemmän naiset kuin miehet. Tilastokeskuksen työolotutkimus kertoo, että nuoret naiset raportoivat yhä enemmän työssä haittaavaa kiirettä, kuormittuneisuutta ja työn henkistä raskautta. Mielenterveyssyistä Kelan sairauspoissaolokorvausta saavat ovat useimmin 25–44-vuotiaita naisia.

Jo yläasteikäiset tytöt ovat ahdistuneita, ja ilmiö on kasvanut merkittävästi koronavuosien jälkeen. Ahdistusta tytöille aiheuttavat ulkonäköpaineet ja koettu koulustressi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kysyi koululaisten kokemasta ahdistuksesta syksyllä 2023. Kyselyn mukaan 28 prosenttia tytöistä koki ahdistusta, pojilla ahdistuksen kokeminen on vähäisempää.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja niiden yleistyminen koskevat eniten perheellistymisikäisiä 25–34-vuotiaita naisia, joilla on samanaikaisesti myös paineita vakiinnuttaa asemaansa työmarkkinoilla. Kuitenkin myös 35–44-vuotiailla naisilla mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lähes yhtä yleisiä.

Kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä, 16–24-vuotialla, kasvu on ollut pitkällä aikavälillä suhteellisesti voimakkainta. Tämän ikäisiä työssä olevia on vähän, ja siksi sairauspäivärahaa saaneiden osuus on matalampi kuin 25-vuotta täyttäneillä.

Miehillä on selvästi naisia harvemmin mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja. Myös miehistä tällä perusteella sairauspäivärahaa saavat useimmin 25–34-vuotiaat.

Syyt mielenterveyspoissaolojen kasvuun

Kelan tutkijat Jenni Blomgren ja Riku Perhoniemi ovat listanneet blogissaan tekijöitä, jotka vaikuttavat yhtäaikaisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvuun. Tutkijoiden tekemä listaus on tässä tiivistettynä:

1. Mielenterveysongelmia koskeva stigma on vähentynyt. Mielenterveydestä puhutaan entistä enemmän, eikä ongelmia hävetä. Hakeudutaan aiempaa helpommin hoitoon.
2. Työelämän psyykkinen kuormittavuus on kasvanut. Tieto- ja ihmissuhdetyö on korvannut fyysisiä töitä, ja fyysiset työtkin sisältävät entistä enemmän tietotyön elementtejä. Informaatiotulva, työtehtävien sirpaloituminen ja kiireen kokemukset haastavat yhä enemmän psyykkistä työkykyä.
3. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden koetaan lisääntyneen. Ajankäytön pirstaloituminen ja tietotulva koskevat kasvavassa määrin niin työ- kuin yksityiselämääkin.
4. Laajat yhteiskunnalliset kuormitustekijät. Useat peräkkäiset ja päällekkäiset yhteiskunnalliset uhat ja kriisit kuormittavat monen jaksamista.
5. Nuorten pärjäämisen paineet ja odotukset ovat kasvaneet. Nuoret kokevat yhä enemmän epävarmuutta. Oma paikka yhteiskunnassa pitäisi löytää entistä aiemmin. Sosiaalinen media osaltaan lietsoo nuorten suorituspaineita.
6. Mielenterveysoireilu on osin saattanut medikalisoitua. Normaaliin elämään kuuluvia mielialan vaihteluita ja kuormittuneisuutta tulkitaan aiempaa useammin hoitoa vaativiksi mielenterveyden häiriöiksi.
7. Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä muuhun terveydentilaan ja elintapoihin. Unihäiriöt, liikkumattomuus, ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet ja voivat aiheuttaa ja pahentaa mielenterveyden häiriöitä.
8. Digitaalisuus ja älylaitteet ovat yleistyneet. Tätäkin on viime vuosina alettu pitää osasyyllisenä mielenterveyden ongelmiin.
9. Viime vuosien korkea työllisyysaste on kasvattanut sairauspoissaolojen määrää. Korkean työllisyyden aikana sairauspoissaoloja on enemmän, kun työssä olevat eivät pelkää työpaikkansa menettämistä ja uskaltavat sairastaa. Lisäksi korkean työllisyyden aikana myös työkykyongelmista kärsivät työllistyvät.

Miten sairauspoissaoloja voisi ehkäistä?

Kelan tutkijat Blomgren ja Perhoniemi esittävät myös suosituksia mielenterveyden häiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi.

• Psyykkistä työkuormaa pitää keventää muun muassa informaatiotulvaa ja työn pirstaloitumista karsimalla, hyvällä johtamisella ja riittävällä resursoinnilla. Työntekijöiden psyykkistä työkykyä on tuettava.
• Lasten ja nuorten hyvinvointiin pitää panostaa.
• Väestön terveellisiä elintapoja pitää edistää. Tässä on myös työnantajilla monenlaisia mahdollisuuksia.
• Varhaista tukea on oltava saatavilla, ja väestön mielenterveystaitoja kannattaa tukea laaja-alaisesti.