Kävin kasvohoidossa vastikään avanneessa kauneushoitolassa. Suomessa viisi vuotta asunut ukrainalainen kosmetologi oli ryhtynyt yrittäjäksi. Yksityisyyden suojaamiseksi käytän hänestä nimeä Darja.

Darja on kotoisin Itä-Ukrainasta, vain 60 kilometriä Harkovasta etelään. Hän vieraili siellä viimeksi kesällä ja kertoi olevansa päivittäin yhteydessä kotiseudulle jääneisiin vanhempiinsa.

– Onneksi heillä on paljon kalaa pakastimessa, isä kalastaa, hän kertoi.

Toivottavasti myös sähköä riittää, minä ajattelin. Myöhemmin mieleeni on tullut muitakin mahdollisia ikävyyksiä ja jopa kauheuksia, jotka ovat voineet vanhempia kohdata.

Hoitolassa käy paljon venäläisiä asiakkaita, joita Darja kohtelee ystävällisesti, samoin kuin nämä häntä. Darjan mukaan jotkut suomalaiset ovat vihamielisiä sekä venäläisiä että häntä kohtaan. Eivät erota kansallisuuksia.

Puhuimme hoitoni aikana myös molempien maiden johtajista. Yhdenmukaisen kantamme arvaatte helposti!

Moni janoaa nyt tietoa Ukrainasta. Presidentti Volodymyr Zelenskyin – entisen näyttelijän – tähdittämä Kansan palvelija -sarja on itselläni toiminut jonkinlaisena oppituntina ukrainalaisuuteen. Sarjaa esitetään Yle Areenassa.

Olen addiktoitunut sotauutisiin ja sodan vaikutusten analyyseihin, ja seuraan sekalaisten asiantuntijoiden päivityksiä Twitterissä.

Ahnaus etsiä uhkia ympäristöstä on kuulemma ollut joskus tarpeellinen ominaisuus ihmisen selviytymisen kannalta. Nyt se johtaa ahdistumiseen.

Hyödyllisempää olisi keskittyä arkeen ja hyvään tässä hetkessä. Minua fiksummat ovatkin rajanneet uutisten seuraamista.

Viisas ystäväni opastaa, että omasta ahdistuksesta voi astua toisinaan etäämmälle ja sivuun, jos vain pystyy. Oloaan voi helpottaa hyväksi toteamillaan tavoilla – jatkamalla elämistä – ja kanavoimalla ahdistuksensa ukrainalaisten auttamiseen.

Voi myös miettiä, onko meillä turvallisessa asemassa olevilla edes oikeutusta velloa ahdistuksessamme, kun ukrainalaiset kärsivät tuhon keskellä. Minusta ajatus antaa suhteellisuudentajua ja asettaa rajat, joiden kanssa on helpompi annostella informaatiota itselleen siedettävälle tasolle.

 

Kirsi Väisänen on TTT-lehden päätoimittaja.

Henkistä tukea työpaikoille

Työpaikalla täytyy huomata, että kaikki eivät välttämättä halua ollenkaan käsitellä aihetta. Toiset taas tarvitsevat jopa ammattiapua tunnetilansa käsittelyyn. Tahdikkuutta, kuulemista ja tukea kaivataan työyhteisöltä.

Psykologit Liisa Puskala ja Barbara Bergbom antavat erinomaisia neuvoja tähän blogikirjoituksessaan, joka löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta. Työtäpäivää-podcast on julkaissut erikoisjakson Sota tuli töihin, joka kertoo muun muassa toivon johtamisesta ja resilienssin vahvistamisesta. Myös maaliskuussa ilmestynyt TTT-lehti tarjoaa eväitä henkisen hyvinvoinnin tukemiseen työpaikoilla.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje