Työelämä

Osaava ja motivoitunut tekijä saa paikan!

Hyvä ammattitaito on tärkeää pääomaa työmarkkinoilla, ja siksi siitä kannattaa pitää huolta läpi työuran. Myös osa työkyvyttömyyden syistä voi piillä osaamisen ongelmissa.

| Teksti: Helinä Kujala | Kuva: Petri Hänninen

Pysynkö mukana työn muutoksissa? Hallitsenko tehtäväni kaikilta osin? Olenko tyytyväinen siihen, mitä teen? Tarvitsisinko uutta osaamista?

Aika ajoin on hyvä pohtia, millä tasolla oma osaaminen ja motivaatio työn tekemiseen ovat. Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, ja ammattitaitoaan on entistäkin tärkeämpää päivittää läpi työuran. Se vaikuttaa mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä eläkeikään asti ja ylikin, jos ihminen itse sitä toivoo.

– Jos osaaminen ei pysy sillä tasolla, kuin työnantajat sen haluavat olevan, sillä on väistämätön vaikutus työllistymiskykyyn. Se vaikuttaa myös siihen, että saa pitää nykyisen työpaikkansa, sanoo lehtori Niina Jallinoja ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta.

Uudet osaajat vanhojen tilalle

Jallinoja on tuoreessa, vielä julkaisemattomassa väitöskirjassaan tarkastellut yli 40-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden it-alan ammattilaisten ja tradenomien osaamisen kehittämistä. Tutkimuksen mukaan yritykset hyödyntävät nihkeästi henkilöstönsä potentiaalia, kun liiketoiminta muuttuu. Kuitenkin yt-lain hengen mukaista olisi, että työnantaja ensisijaisesti kouluttaisi nykyisiä työntekijöitään uusiin tehtäviin.

– Kun tulee uutta teknologiaa ja aletaan tehdä uutta bisnestä, osa yrityksistä irtisanoo yt:eissä ihmisiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista. Hetken päästä ne palkkaavat korkeakouluista valmistuvia ihmisiä, joilla on hallussaan uusin teknologia. Ilmiöstä on aiempaa näyttöä, jonka omat tulokseni vahvistivat, Jallinoja sanoo.

Jallinojan mielestä vastuu osaamisen kehittämisestä on sekä työnantajalla että työntekijällä. Työnantajien pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työntekijöiden työuriin. Yhtä tärkeää on se, että työntekijä tarttuu eteen tuleviin kehittymisen mahdollisuuksiin ja mielellään myös etsii niitä aktiivisesti.

– Suomessa on etenkin isoilla työpaikoilla totuttu siihen, että työnantaja tarjoaa koulutusta. Nyt on ehkä menossa siirtymävaihe, jolloin havahdutaan siihen, että myös ihmisten itsensä on otettava vastuuta osaamisensa kehittämisestä, Jallinoja arvioi.

Työkyvyttömyydessä uusia piirteitä

Osaamisen ongelmat voivat heijastua myös työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen. Näin arvelee työeläkeyhtiö Varman johtava asiantuntija Hanna Kankainen. Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja myönnetyt eläkkeet ovat kääntyneet selvään kasvuun pitkään, ja yhä yleisempi syy eläkkeelle hakeutumiseen ovat mielenterveyden häiriöt.

– Vahva epäilys on, että osaamisen ongelmat voivat näyttäytyä työkykyongelmina. Kun ihminen ei koe selviytyvänsä työssään, se aiheuttaa turhautumista ja voi jopa johtaa mielenterveysdiagnoosiinkin, Kankainen sanoo mutta painottaa sitä, että ilmiö vaatisi lisää tutkimista.

 

Teksti on lyhennelmä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 5/2019 julkaistusta artikkelista. Osta lehti ja lue juttu kokonaisuudessaan. Lehden tilaajana pääset lukemaan lehden digiarkistosta, tilaa lehti.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje