Tuoreena päätoimittajana vuonna 2018 kirjoitin itsensä mittaamisesta ja työnantajien kiinnostuksesta työntekijöiden hyvinvointitietoon. Askeliaan ja aktiivisuuttaan seuraava ihminen päättää itse, miten käyttää tietoa.

Työnantajan seurannassa tiedon tulkinta on toisen käsissä, ja seuraukset saattavat ulottua työpaikan säilymiseen. Ylen MOT:n selvitykset Kelan ja Verohallinnon työntekijöiden seurannasta herättävät kysymään, kuinka luotettavasti kerätty tieto kuvaa ihmisen työtä.

Työtuomioistuin totesi toukokuussa 2026 Kelan työntekijän irtisanomisen perusteettomaksi. Kelan tuottaman seurantaraportin oranssi viiva kertoi työnantajan tulkinnan mukaan ylimääräisistä tauoista. Viivaa oli kuitenkin saattanut kertyä myös siitä, että työntekijä luki asiakirjoja tai työskenteli toisessa järjestelmässä. Työntekijän työn määrässä ja suorituksessa ei ollut havaittu poikkeamaa. Raportin perusteella oli silti päätelty, että työntekijä laiminlöi tehtäviään.

MOT:n haastattelemille Kelan työntekijöille seurannan yksityiskohtaisuus tuli yllätyksenä. Myös oikeudessa käsitellyn tapauksen työntekijä sai vasta jälkikäteen tietää, että Oiwa-järjestelmän tietoja käytettiin hänen työaikansa seurantaan.

Asetelma on eettisesti ongelmallinen. Työntekijä joutuu selittämään ajankäyttöään, vaikka hänelle ei ole ollut selvää, miten hänen työtään seurataan ja mihin tietoja käytetään. Ilman tätä tietoa hänen on vaikea ymmärtää hänestä tehtyä arviota ja tuoda esiin sen puutteita.

Verohallinnossa seurataan työjonojen kappaletavoitteiden toteutumista. Myös siellä seurantatietoja on käytetty irtisanomisen perusteena. MOT:n haastattelema verosihteeri irtisanottiin alisuoriutumiseen vedoten. Hän katsoo, ettei arvioinnissa huomioitu kaikkea hänen tekemäänsä työtä. Työnantajan mukaan hänen tuloksensa jäi pitkään selvästi tavoitteista.

Työntekijään yhdistettävät tiedot työskentelyn ajoista, tehtävämääristä ja suoriutumisesta ovat henkilötietoja. Tietosuoja-asetus antaa työntekijälle oikeuden saada tietoa niiden käsittelystä. Hän saa lähtökohtaisesti tarkastaa omat tietonsa ja vaatia virheiden korjaamista. Työnantajan vastuulla on osoittaa, että tietojen käsittely noudattaa sääntöjä.

Suomen työelämän tietosuojalaki sallii vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisten henkilötietojen käsittelyn. Teknisen valvonnan tarkoitus ja menetelmät käsitellään henkilöstön kanssa lain edellyttämällä tavalla ennen valvonnan aloittamista. Työntekijöille kerrotaan, mitä seurataan ja mihin tietoja käytetään.

Työn seuranta kuuluu johtamiseen. Esihenkilö tarvitsee tietoa työn sujumisesta, ja työntekijä palautetta onnistumisestaan. Kerätyistä tiedoista on apua, kun niiden avulla tunnistetaan työn ongelmia ja etsitään ratkaisuja. Yksittäisen luvun tulkitseminen vaatii silti työn tuntemista.

Asiakkaan asian selvittäminen voi joskus viedä aikaa, mutta kun sen tekee huolellisesti, uutta yhteydenottoa ei ehkä tarvita. Kollegaa opastava työntekijä puolestaan auttaa yhteistä työtä eteenpäin, vaikka omien tehtävien määrä jäisi sinä päivänä pienemmäksi. Millaisen arvon tällainen työ saa arvioinnissa?

Kappalemäärien korostaminen ohjaa huomiota niiden kerryttämiseen. Jos nopeus palkitaan ja kollegan auttaminen jää huomiotta, mittari saattaa kannustaa työtapaan, joka palvelee huonosti työyhteisöä tai asiakasta. Silloin arvioinnista katoaa osa siitä, mitä työssä tavoitellaan.

Seurantakaan ei synny ilmaiseksi. Esihenkilö käy läpi raportteja, työntekijä selvittää niiden aukkoja. Miten paljon tähän kuluu aikaa, ja mitä sen avulla saadaan aikaan? Seurannan hyötyä voi arvioida yhtä lailla kuin työntekijän suoriutumista.

Seurannan vaikutukset ulottuvat myös siihen, millä mielellä työtä tehdään. Jos työntekijä kokee, ettei hänen työhönsä luoteta eikä hänen panostaan tunnisteta, motivaatio saattaa hiipua. Miksi nähdä vaivaa työn kehittämiseksi, jos omaa ajankäyttöään joutuu jatkuvasti puolustelemaan?

Työntekijää arvioiva esihenkilö vaikuttaa samalla siihen, mihin tämä suuntaa huomionsa ja käyttää osaamisensa. Seurannan onnistumisesta kertoo myös se, haluaako työntekijä jatkossakin tehdä työnsä hyvin.

Kirjoittaja on TTT-lehden päätoimittaja.