Ahdistuneisuushäiriöön perustuva pitkä sairauspoissaolo johtaa selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin masennus, kertoo Kelan tuore tutkimus. Ero on huomattava erityisesti neljän vuoden seurannassa.

Vuonna 2020 masennuksen vuoksi sairauspäivärahalle jääneistä 11 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle neljän vuoden kuluessa. Ahdistuneisuushäiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneista vastaava osuus oli 5 prosenttia. Tulos viittaa siihen, että työkyvyttömyyseläkeriski on ahdistuneisuudessa noin puolet pienempi kuin masennuksessa.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat viime vuosina nousseet yleisimmäksi syyksi pitkille sairauspoissaoloille. Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys pienemmälle eläkeriskille on se, että sairauspäivärahaa haetaan nykyisin aiempaa herkemmin myös lievemmissä oireissa.

Pelkkä työkyvyttömyyseläke ei kuitenkaan kerro koko kuvaa työkyvystä. Mielenterveyden häiriöihin perustuvien työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysaste on kasvanut, ja hylkäävä päätös lisää riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin liittyviä hakemuksia.

Tutkimus nostaa esiin myös eroja hoitoon pääsyssä. Työssä olevilla työterveyshuolto voi tukea työhön paluuta, kun taas työelämän ulkopuolella hoitoon pääsy voi olla hitaampaa.

Tutkijoiden mukaan ahdistuneisuushäiriöihin liittyviä työkykyriskejä ei vielä tunneta riittävästi. Työkyvyttömyyseläkeriski on vain yksi mittari, eikä se yksin kerro, kuinka moni päätyy työttömäksi tai pysyvästi pois työelämästä.

Kelan tutkimus perustuu väestöpohjaiseen aineistoon, jossa seurattiin vuonna 2020 alkaneita sairauspäivärahajaksoja.