TTT-lehden 4/2022 artikkeli Lukivaikeus on opettanut ylittämään esteitä kertoo henkilöstä, jolla on lukivaikeus. Juttuun haastateltu kokee lukivaikeuden tuoneen hänen elämäänsä myös hyvää, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta. Jutussa hän toteaa muun muassa, että ”lukihäiriöinen epäonnistuu nuorena niin monta kertaa, että siihen turtuu ja oppii löytämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita”.

Mutta löytyykö tutkimuksellista näyttöä siitä, että lukivaikeudella olisi yhteyttä ihmisen luovuuteen?

Lukivaikeus on määritelmänsä mukaan häiriö, ja sen tiedetään lisäävän riskiä monenlaisille oheisongelmille läpi elämän. Lukivaikeuteen – kuten moniin muihin kehityksellisiin häiriöihin – liitetään arkipuheessa nykyisin paljon myös myönteisiä ominaisuuksia. Vilkasta keskustelua synnytti hiljattain muun muassa teos Lukivaikeus supervoimana, joka kyllä löysi yleisönsä, mutta kohtasi myös kritiikkiä erityisesti tutkijoiden taholta (esimerkiksi HS kirjoitus maksumuurin takana).

Joskus ajatellaan, että lukivaikeus lisäisi esimerkiksi luovuutta siksi, että kirjallisen tiedon prosessoinnin vaikeuden vuoksi opitaan jo varhain etsimään ja hyödyntämään oletuksesta poikkeavia toimintatapoja. Asiaa on tutkittu, mutta tälle yhteydelle ei ole toistaiseksi löytynyt vakuuttavaa tieteellistä näyttöä.

Yksittäisiä tuloksia lukivaikeusryhmän muita paremmasta suoriutumisesta tietynlaisista luovuutta mittaavissa tehtävissä on nähty, mutta näistä ei voi vielä vetää kovin laajoja johtopäätöksiä. Useissa tutkimuksissa yhteyttä ei ole havaittu.

Lukivaikeus yhdistetään joskus myös ei-kielelliseen tai taiteelliseen lahjakkuuteen. Osa päätelmistä juontaa juurensa tietoon siitä, että taiteellisilla aloilla lukivaikeutta esiintyy korostuneen paljon.

Toiset ajattelevat tämän johtuvan yksinkertaisesti siitä, että teoreettisimmilla aloilla on vaikeampi edetä ja menestyä lukivaikeuden kanssa. Lisäksi taiteellinen ilmaisu voi olla monelle lukivaikeuksiselle mielekkäämpää ja palkitsevampaa kuin kirjallinen työskentely, mikä vaikuttanee taiteellisten kykyjen harjoittamiseen ja kehittymiseen sekä lisäksi monen alavalintaan.

Varmasti osalla dyslektisistä taideopiskelijoista on taustalla myös erityistä taiteellista lahjakkuutta, ja toiset kokevat erityisyytensä tukevan omaa luovuutta ja taiteellista ilmaisua. Tutkimustiedon valossa ei toistaiseksi voi yleistää, että lukivaikeus itsessään olisi yhteydessä taiteelliseen lahjakkuuteen.

Väitteelle lukivaikeuden suoraviivaisesta yhteydestä tietynlaisiin lahjakkuuksiin ei siis ole toistaiseksi kovin vakaata tieteellistä pohjaa. Lukivaikeus on niin yleinen, että joukkoon mahtuu monenlaisia osaamisprofiileja. Jos lapsella on lukivaikeus, myös muilla kognitiivisilla valmiuksilla, kehitysympäristöllä ja kulttuurilla on valtava merkitys siinä, millaisiksi hänen taitonsa lopulta kehittyvät. Tunnistetaanko vaikeus ajoissa, miten siihen suhtaudutaan, ja miten sitä tuetaan?

Joillekin oppimisvaikeuksia kokeville voi olla loukkaavaakin puhua vaikeudesta supervoimana tai vahvuustekijänä. Ensisijaisesti kyseessä on kuitenkin aivojen kehityksen poikkeavuus, joka on nyky-yhteiskunnan vaatimusten alla keskimäärin hyvinkin lannistava ja ponnistelua vaativa ongelma.

On toki selvää, että jokaisella on lukivaikeuden lisäksi vahvuuksia ja muita hyviä puolia. Näiden vahvistaminen on avainasemassa lukivaikeuksisen henkilön tukemisessa, sillä se mahdollistaa vaikeuksien hyvän kompensoinnin ja itsetunnon vahvistumisen. Käytännössä vahvuuksien, kuten haastealueidenkin, tunnistaminen on hyvin yksilöllistä.

Tutkimusta kertyy kuitenkin jatkuvasti lisää. Ehkä jossain vaiheessa kykenemme tunnistamaan esimerkiksi tietynlaisia lukivaikeuksisten ihmisten alaryhmiä, joissa havaitaan suurempi todennäköisyys jonkinlaisiin lahjakkuuksiin tai muihin piirteisiin esimerkiksi aivotason mekanismien pohjalta. On muun muassa spekuloitu, voisiko aivoissa tapahtua jonkinlaista uudelleenjärjestymistä henkilöillä, joilla kielen prosessointiin erikoistuneet alueet toimivat alusta lähtien poikkeavasti.

 

Johanna Stenberg, neuropsykologi, PsM

Oppimisen tuen keskus, Kuntoutussäätiö