Työelämä

Aivot eivät multitaskaa – keskeytykset ja kuormitukset altistavat virheille

Jos työympäristö on rauhaton, tehokkuus kärsii ja virheiden mahdollisuus kasvaa. Vaikka kuinka haluaisimme, ihmisaivot eivät taivu moneen tehtävään yhtäaikaa.

| Teksti: Helinä Kujala | Kuva: Shutterstock

Kun työpaikalla pohditaan keinoja työturvallisuuden ja työn tehokkuuden parantamiseksi, oppia kannattaa ammentaa myös aivotutkimuksesta. Virheiden ja tapaturmien riski kasvaa, jos ihminen ei koe hallitsevansa työtään tai hänen muistinsa kuormittuu kohtuuttomasti.

– Työturvallisuudessa puhutaan usein inhimillisestä tekijästä, jota pidetään virheen tai onnettomuuden syynä. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen aivokapasiteetti on pettänyt. Silloin on tärkeää perata, miksi niin tapahtui, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen.

Usein saatetaan huomata, että ihmisen huomiokyky on jostain syystä ollut toisaalla. Ja kun päästään kiinni inhimillisen tekijän juurisyihin, samankaltaiset virheet voidaan vastedes välttää.

Työmuisti häiriintyy helposti

Muisti voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri järjestelmään: aistimuistiin, työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin. Ne ovat kapasiteetiltaan ja toiminnaltaan hyvin erilaisia.

Aistimuisti kerää taukoamatta informaatiota ympäristöstä: Mistä työkaverit juttelevat? Kuka kulkee käytävällä? Tuoksuuko täällä kahvi? Mikä viesti tuli puhelimeeni?

– Aistimuistia voi verrata  liukuhihnaan, joka tuo jatkuvalla syötöllä nähtävää, kuultavaa ja koettavaa. Emme pysty millään ottamaan kaikkea vastaan, vaikka aivot säilyttävätkin informaatiota pienen hetken siltä varalta, että tieto olisi tärkeä, Huotilainen kertoo.

Pitkäkestoisen muistin kapasiteetti taas on käytännössä rajaton – sinne tallentuvat kaikki oppimamme tiedot ja taidot. Sen sijaan työmuisti on muistijärjestelmämme heikoin lenkki.

– Työmuisti on kuin pienikokoinen työtaso, jolle voi ottaa käsiteltäväksi vain noin neljä tavaraa kerrallaan. Jos aistimuisti kippaa pöydälle valtavasti turhaa informaatiota, työmuistin toiminta häiriintyy.

Pinna kireällä avokonttorissa?

Tietoinen tarkkaavaisuus voi kohdistua vain yhteen asiaan kerrallaan, ja siksi aivot eivät kykene multitaskaukseen eli monen tehtävän tekemiseen samanaikaisesti. Työpaikalla voi kuitenkin olla toistuvasti tilanteita, joissa on esimerkiksi vastattava viesteihin tai puhelinsoittoihin, siedettävä ympäristön hälyä ja samalla yritettävä työskennellä keskittymistä vaativan tehtävän parissa.

– Kun ihminen yrittää multitaskata, aivot siirtävät suurella vaivalla tarkkaavaisuutta tehtävien välillä, mikä on hyvin kuluttava ja virheille altis tapa tehdä töitä, Huotilainen toteaa.

Avokonttori tai muut yhteiset työskentelytilat koettelevat hermoja, jos työrauhan tarvetta ei ole huomioitu riittävästi tilojen suunnittelussa ja työyhteisön pelisäännöissä. Keskittyminen voi olla erityisen haastavaa niille, jotka ovat tottuneet omaan työhuoneeseen.

Huotilainen on huomannut, että aivotutkija kutsutaan usein paikalle vasta silloin, kun työtilat ovat jo käytössä ja ihmiset oireilevat.

– Usein ongelmana on se, että työpaikalla ei ole etukäteen mietitty, mitä työhön kuuluu ja millaisia vaatimuksia se asettaa ympäristölle. Suunnittelussa pitäisi huomioida, kuinka paljon tarvitaan keskeytyksiltä rauhoitettua tilaa ja miten ihmiset saadaan myös yhteen ja tapaamaan toisiaan.

Huotilainen ei haikaile takaisin niitä aikoja, jolloin toimistoissa oli rivi yhden hengen huoneita pitkän käytävän varrella. Hänestä on tärkeää, että työtilat mahdollistavat myös keskinäisen ajatustenvaihdon ja sparrailun.

Hallinnan tunne estää paniikin

Jos työntekijä altistuu jatkuvasti ympäristön aistiärsykkeille ja joutuu toistuvasti tinkimään keskittymisestä, aivojemme kivikautinen tulkintajärjestelmä varautuu potentiaalisiin uhkiin ja  saa ihmisen varpailleen. Silloin toiminta ohjautuu taistele tai pakene -tilaan.

– Työmuisti on silloin kärsimätön, mikä johtaa nopeisiin – eikä aina parhaisiin – päätöksiin. Hätäiset päätökset perustuvat ensivaikutelmaan, eivät tietoon ja oppimiseen.

Huotilainen perää hallinnan tunnetta, jota jokaisen pitäisi voida kokea työssään. Silloin ihminen on oman työnsä asiantuntija, joka pystyy hoitamaan tilanteita, tekemään hätiköimättömiä päätöksiä ja myös innostumaan työstään. Lisäksi rauhalliset, turvalliset työolot luovat pohjan oppimiselle ja kehittämiselle.

Aivot tarvitsevat myös palautumista. Itse kukin voi edistää palautumistaan tekemällä vapaa-aikana asioita, jotka virkistävät ja tuovat voimia. Luonnollisesti myös riittävä uni, liikunta ja terveelliset ruokatottumukset huoltavat aivoja seuraavaa päivää varten.

– Vapaa-ajalla on iso merkitys, mutta myös työpäivän aikana pitää olla mahdollisuus palautumiseen, Huotilainen muistuttaa.

Se tarkoittaa hänen mukaansa vähintäänkin sitä, että työntekijä ehtii pitää lounastauon ja nauttia myös kahvitauosta muualla kuin kiireessä työpisteen ääressä.

Minna Huotilainen työskentelee kasvatustieteen professorina Helsingin yliopistossa ja on kirjoittanut useita aivotutkimukseen perustuvia kirjoja. Hän kertoi aivojen ja työturvallisuuden yhteyksistä työ- ja kemikaaliturvallisuuden ohjelmistoja kehittävän EcoOnline Oy:n seminaarissa Helsingissä.

 

Lisää aiheesta
Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi: Aivot työssä. (Otava, 2018)
Minna Huotilainen ja Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas. (Tuuma-kustannus, 2018)
Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja. (Otava, 2020)

Kommentit

  1. Päiväkotien työntekijöillä on päivässään yksi 10 minuutin tauko, vaikka työ on äärimmäisen kuormittavaa, ja työympäristö yhtä avokonttoria. Milloin tähän saadaan parannusta?

  2. Kyllä yhdyn edellisiin kommentteihin.
    Työskennellessä keittiössä missä melu on jatkuvaa.
    Työ keskeytyy vähän väliä.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje