Algoritminen johtaminen on jo arkipäivää monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, varastoissa ja kuljetustyössä. Työterveyslaitoksen ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ALMA-AI-projekti on selvittänyt kyselyssään yli 6 000 työntekijältä Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, johdetaanko heidän työtään algoritmien avulla.

Kolme neljästä erityisesti varasto-, asiakaspalvelu- ja vähittäiskaupan työntekijästä kertoo, että heidän työpaikallaan käytetään ainakin yhtä algoritmisen johtamisen muotoa. Yleisimmät käytännöt olivat työn tekemisen valvonta, työsuoriutumisen arviointi sekä tehtävien automaattinen jakaminen algoritmien tai tekoälyn avulla.

Psykososiaaliset riskit lisääntyvät

Katsaus osoitti, että mitä enemmän algoritmista johtamista hyödynnetään, sitä yleisemmin työn vaatimukset, kuten aikapaine ja liiallinen työkuorma, lisääntyvät. Samalla työn voimavarojen, kuten oman työn hallintamahdollisuudet ja sosiaalisen tuki, vähenevät.

– Algoritmisen johtamisen intensiivinen hyödyntäminen on yhteydessä työntekijöiden stressin lisääntymiseen. Erityisen huolestuttavaa on algoritmiseen johtamiseen liitetty vaatimusten kasvun ja voimavaratekijöiden heikkenemisen yhdistelmä. Työn vaatimusten kohtuullisuuden ohella myös työn voimavaroilla on keskeinen rooli kuormituksen hallinnassa, toteaa tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Heidi Lahti Työterveyslaitoksesta.

Tutkimusryhmän mukaan käytössä olevat järjestelmät on usein suunniteltu ensisijaisesti parantamaan työn tuottavuutta. Työntekijät saavat usein vähäisesti tietoa järjestelmien toiminnasta ja kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi.

– Yksi keskeinen haaste on järjestelmien läpinäkymättömyys. Kun työntekijät eivät tiedä, mitä tietoja järjestelmät keräävät, miten niitä käytetään ja mihin päätökset perustuvat, syntyy epävarmuutta ja epäluottamusta, kertoo tutkimusryhmän toinen suomalaisedustaja, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitoksesta.

Tarvitaan avoimuutta

Valtonen ja Lahti painottavat, että työntekijöitä kannattaisi ottaa mukaan järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön.

– Tuloksia ei tule lukea niin, että teknologia itsessään olisi ongelma. Ratkaisevaa on, miten algoritmista johtamista käytännössä toteutetaan. Tärkeää olisi muistaa, että työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja läpinäkyvyys eivät ole vain hyviä käytäntöjä, vaan ne ovat tutkitusti keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta, Lahti ja Valtonen korostavat.