Turvattomana aikana on erityisen tärkeää, että osaamme rauhoittaa itsemme. Jatkuva ylivirittyneessä tilassa oleminen heikentää sekä immuniteettivastetta että valmiutta reagoida uhkaan järkiperäisesti.
Koronakriisi aiheuttaa ihmiselle monenlaisia paineita, pelkoja ja turhautumisen tunteita. Kannattaa miettiä, miten saisi palauduttua riittävästi omassa arjessaan.
– Koko päivän jatkuva koronauutisten seuraaminen ei ole hyvästä. Erityisesti illalla uutisten selailu voi olla hyvä lopettaa ajoissa, jotta seuraavan yön uni ei häiriinny, neuvoo Firstbeatin liikuntafysiologi ja hyvinvointivalmentaja Tiina Hoffman.
Huolestuneisuus kasvattaa perustarpeiden tyydyttämisen tarvetta. Mieti siis, nukutko riittävästi, syötkö terveellisesti ja säännöllisesti, liikutko tavalla tai toisella ja tauotatko etätyötäkin riittävästi.
Tee mukavia asioita
Hoffman kehottaa myös lisäämään tietoisesti joitain mukavia asioita arkeen, vaikka normaalit harrastukset todennäköisesti ovatkin tauolla. Nyt on myös aika pohtia, miten löytää keinoja oman arjen helpottamiseen. Esimerkiksi liikuntatavoitteet kannattaa ottaa uudelleen tarkasteluun, muokata niitä tai ainakin aikatauluttaa uudelleen ja keskittyä kunnon ylläpitämiseen. On hyvä olla lempeä ja armollinen itseään kohtaan palautumisen varmistamiseksi.
Toisaalta on myös tärkeä muistaa, ettei stressi ole aina haitallista: se pitää vireänä ja saa toimimaan paineenkin alla – sitäkin tässä ajassa tarvitaan.
Hengittämällä rauhaa
Kun tulkitsemme jonkin asian uhkana, epämiellyttävänä tai vaikeana, kehomme ja mielemme toimii tietyllä tavalla. Stressi vaikuttaa suoraan autonomiseen hermostoon, hormonitoimintaan ja koko elimistön toimintaan.
– Kannattaa miettiä, kuinka paljon altistaa itseään ärsykkeille tällä hetkellä. Vaikka rajattu arki aiheuttaisi kovastikin paineita, ihminen voi tietoisuudella, asenteellaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa virittymisen asteeseensa, sanoo filosofian tohtori, tietokirjailija Harri Gustafsberg.
Hengittäminen on Gustafsbergin mukaan voimakas työkalu. On tärkeää, että pysähdymme hetkeksi ja hengitämme syvään tiedostaen. Jo muutaman minuutin tietoinen hengittäminen ja itsensä eristäminen hetkeksi ympäröivästä maailmasta rauhoittaa kehoa ja aktivoi immuniteettivastetta. Se nostaa myös energiatasoa.
Mieli lähtee helposti laukalle ylivirittyneessä tilassa. Keho-mielitilaan vaikutetaan sekä fysiologian – eri hengitystekniikoiden – että tietoisuuden, ajattelun ja tunteiden kautta.
On hyvä varmistaa rentous käyttämällä kaikkia näitä väyliä. Rentoutuminen ja rauhoittuminen on vaikeinta juuri silloin, kun sitä taitoa tarvitaan.
Muokkaa asennettasi
Myös asennettaan muokkaamalla rakentaa maailmankuvaansa ja näin helpottaa oloaan. Asenne muuttuu ajattelun ja niistä viriävien tunteiden kautta. Asenne puolestaan vaikuttaa havaintoihin. Gustafsberg kertoo esimerkin:
– Voin rakentaa itselleni hyödyllisiä lauseita valmiiksi tuleviin haasteisiin, niin että kun asennetta tarvitaan, siihen on olemassa valmis mentaalinen malli. Itse ajattelen yrittäjänä tässä tilanteessa, että pidän itseni terveenä ja pelissä mukana ja löydän keinon selvitä tästä tai rakennan tien, jota vielä ei ole. Elämä kantaa.
Kriisi opettaa meitä
Gustafsberg on toiminut poliisin valtakunnallisessa valmiusyksikkö Karhussa kouluttajana ja operatiivisena johtajana. Hän on huomannut, että joissakin ihmisissä on piilevää viisautta, joka paljastuu vasta poikkeustilanteessa. Jotkut pystyvät yllättäen toimimaan pelon ja paineen alla erityisen hyvin.
Voimmeko sitten varautua etukäteen sellaisiin kriiseihin, jossa nyt elämme?
– Elämme tilanteessa, jossa terveys, talous ja ihmisyys menevät puntariin. Kyse ei silloin ole harjoittelusta vaan tavasta elää. Muutosta on vaikeaa tehdä kriisin keskellä, mutta se ei ole mahdotonta – tarkastele vaikka maailmanhistoriaa.
Ihminen on taitava sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin. Se näkyy myös siinä, että totumme helposti hyvään elämään ja ihan pienet asiat alkavat häiritä meitä.
– Adaptaatiokyky onkin ihmiselle sekä siunaus että kirous. Uhan alla tärkeät ja merkitykselliset asiat kirkastuvat. Ehkä ihmisyys siksi tarvitseekin kriisejä, Gustafsberg pohtii.
Juttu pohjautuu Firstbeatin webinaariin, joka järjestettiin 24.3.2020
Mitä mieltä? Kommentoi!