Kone ei voi korvata ihmispomoa – ainakaan vielä. Tämä käy ilmi tuoreesta valtakunnallisesta Kone johtajana -kyselystä, jossa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista algoritmijohtamiseen eli siihen, että tekoäly tai automaattiset järjestelmät ottaisivat hoitaakseen esihenkilön tehtäviä.

Yli 1 700 asiantuntijan, toimihenkilön ja johtajan vastausten perusteella ihminen voittaa koneen johtamisessa. Erityisen selvästi tämä näkyy palkitsemisessa ja muissa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa – tieto- ja asiantuntijatyöntekijät eivät yksinkertaisesti halua koneen tekevän näitä päätöksiä.

Kokemusta löytyy jo laajalti

Vaikka kone ei ole vielä voittanut suosiokisaa, algoritmijohtaminen ei ole täysin vierasta suomalaisille työpaikoille. Puolella tutkimukseen vastaajista oli jo siitä kokemusta. Algoritmijohtamiseen kuuluu muun muassa se, että automaattiset järjestelmät seuraavat työaikaa, mittaavat suorituksia tai antavat työohjeita.

Erityisesti keskisuurissa yrityksissä algoritmipomo on jo arkipäivää. Alle 10 henkilön yrityksissä kokemusta raportoitiin vähiten ja keskisuurissa eniten. Kuitenkin suurissa yli 1 000 henkeä työllistävissä yrityksissä algoritmijohtaminen oli liki samalla tasolla kuin pienissä yrityksissä.

– Yksi löydös oli tosiaan se, että algoritmista johtamista raportoitiin olevan eniten käytössä kokoluokan 249-999 yrityksissä. Mutta toisaalta suurimmissa yli tuhannen hengen yrityksissä tulos tippui useimmilla osa-alueella jopa vastaavalle tasolle kuin pienissä yrityksissä. En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa syytä tähän, sanoo vanhempi tutkija Janne Kautonen Haaga-Heliasta.

Mielenkiintoista on myös se, että ne työntekijät, jotka tekevät vähemmän tietotyötä, kokevat johtamisjärjestelmien olevan enemmän käytössä omassa työssään. Tämä antaa viitteitä siitä, että rutiininomaisen työn johtamista on helpompi automatisoida.

Nuoret hyväksyvät algoritmipomon

Ikä vaikuttaa suhtautumiseen merkittävästi. Alle 40-vuotiaat työntekijät suhtautuvat iäkkäämpiä positiivisemmin konejohtajaan eivätkä näe suurta eroa ihmis- ja konejohtajan välillä, olipa ihmisjohtaja sitten tyyliltään joustava, kontrolloiva tai siltä väliltä.

Nuoremmat työntekijät ovat myös valmiimpia luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan automaattisille johtamisjärjestelmille. He suostuvat helpommin jakamaan palkkatietoja, äänitallenteita, videokuvaa ja jopa hyvinvointidataa.

Kone voittaa tasa-arvossa

Kone saa kiitosta tasa-arvoisuudestaan. Kyselyyn vastanneet kokevat, että automaattinen järjestelmä ei syrji ja on oikeudenmukaisempi. Tämä näkyy erityisesti, kun verrataan konetta kannustavasti johtavaan tai kontrolloivaan tyyliin johtavaan ihmispomoon.

Mitä enemmän työntekijät olivat kohdanneet algoritmijohtamista sen eri muodoissa, sitä enemmän he luottavat sen tekemiin ratkaisuihin. He kokevat järjestelmän arviot objektiivisiksi ja tehtäväjaot oikeudenmukaisiksi.

Luottamus ja data ratkaisevat

Tutkimus paljastaa, että hyvä esihenkilösuhde ja korkea luottamus työnantajan lupauksiin kasvattavat eroa koneen ja ihmisen välillä ihmisen eduksi. Aktiivinen tekoälyn käyttö puolestaan kaventaa eroa, ja jos johtamistyyli on kontrolloiva, kone on jopa suositumpi johtajana.

Dataa työntekijät ovat valmiita jakamaan valikoiden. Helpoimmin luovutetaan työaikaleimauksia, osaamis- ja koulutushistoriaa sekä työn määrää ja laatua koskevia tietoja. Sen sijaan vain harva on valmis jakamaan videokuvaa työpisteeltään. Videokuvan jakamista vastusti peräti 66 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Muutos on helpompi hyväksyä, kun saa itse vaikuttaa

Yli 65-vuotiaat vastaajat olivat halukkaimpia osallistumaan johtamisjärjestelmän valintaan ja käyttöönottoon. Toiseksi aktiivisimpia olivat alle 30-vuotiaat. Vähiten johtamisjärjestelmän valinnasta kiinnostuneita olivat 51–64-vuotiaat, joista 11,5 prosenttia ei halunnut osallistua ollenkaan valintaan.

Huolimatta varauksellisesta suhtautumisesta algoritmiseen johtamiseen lähes 90 prosenttia vastaajista uskoo sen yleistyvän omassa työssään seuraavan viiden vuoden aikana. Korkeammin koulutetut ovat myötämielisempiä teknologian hyödyntämiselle. Heillä on myös enemmän tekoälytietämystä ja sen käyttökokemusta. Johtajat suhtautuvat kehitykseen vielä myönteisemmin kuin asiantuntijat ja toimihenkilöt.

Kone johtajana -kyselyn ennakkotiedot osoittavat, että muutos on väistämätön, mutta sen hyväksyttävyys riippuu siitä, miten se toteutetaan. Työntekijät haluavat osallistua järjestelmien valintaan ja käyttöönottoon – erityisesti ne, jotka tekevät paljon tietotyötä ja ovat teknologiamyönteisiä.

 

Korjaus klo 12.43: Prosenttiosuutta on tarkennettu tutkijoiden pyynnöstä 44 prosentista 49 prosenttiin.