Tekoäly voi parantaa sekä hoidon laatua että potilaskokemusta

Tekoälypohjaiset ratkaisut ovat yleistyneet kaikkialla yhteiskunnassa. Näin on tapahtunut myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikka mistään vallankumouksesta ei vielä voi puhua.

Keskivertokansalaisille näkyvin tekoälyn ilmiö ovat asiakaspalveluun tarkoitetut chatbotit, jotka kyselevät päivystykseen soittavalta tämän oireita. Vastausten perusteella ne kehottavat joko tarkkailemaan tilannetta ja ottamaan yhteyttä oireiden jatkuessa tai joskus tuovat linjoille oikean ihmisen tai lupaavat takaisinsoiton.

Mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon enempään, uskoo tietotekniikan ja tekoälyn asiantuntija Pasi Hänninen.

Yksi asia, jossa tekoäly voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa, olisivat automatisoidut potilaskirjaukset.

– Jos varaa puhelimessa aikaa vaikka hammaslääkärille, tekoäly voisi muuttaa keskustelun suoraan tekstiksi. Tämä on jo nyt teknisesti toteutettavissa, ja julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä DigiFinland Oy julkisti sen yhtenä esimerkkihankkeena keväällä 2024, Hänninen kertoo.

Myös niin sanottu ”hoitajakuiskaaja” säästäisi lääkärien aikaa ja mahdollistaisi keskittymisen potilaaseen. Ideana olisi, että se yhdistelisi potilashistoriaa eri lähteistä ja tuottaisi nopeasti yhteenvedon lääkärin nähtäväksi. Nyt yleisenä ongelmana on, että ihmisten terveystiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tietokannoissa, jotka eivät keskustele toistensa kanssa.

– Onko ollut korkeaa verenpainetta, onko kolesteroli ollut koholla kymmenen vuotta sitten? Tällaisia vanhoja tietoja ei ehkä enää näy siinä rekisterissä, joka hoitotilanteessa on käytössä, vaikka ne olisivat hyödyllisiä. Hoitajakuiskaaja hakisi tiedot saman tien.

Tietoturvasta huolehtiminen olisi tietenkin ehdoton edellytys sille, että Hännisen kuvailemat tekoälysovellukset voitaisiin ottaa käyttöön.

– Täytyy nähdä tosi paljon vaivaa, että saataisiin mahdollisimman turvalliset ratkaisut. Minimivaatimus olisi, että palvelimet olisivat Suomessa ja turvallisessa paikassa.

Hänninen korostaa, että fiksusti käytettynä tekoäly ei toisi ainoastaan säästöjä ja tehokkuutta, joita etenkin julkisen sektorin sote-toiminnoissa nyt kuumeisesti haetaan.

– Se parantaisi myös hoidon laatua ja potilaskokemusta.

Chatbottien lisäksi terveydenhuollossa käytetään myös fyysisiä robotteja. Niistä median otsikoihin ovat nousseet muun muassa eläinrobotit, joita on käytetty vanhustenhoidossa. Esimerkiksi Paro-hyljerobotti on Hännisen mukaan ollut hyvin vastaanotettu hoivarobotti, koska se ei herätä negatiivisia tunteita.

– Jos käytettäisiin kissa- tai koirarobottia, osa ihmisistä saattaisi vierastaa niitä juuri sen takia, ettei itse välitä kissoista tai koirista. Harvempi ihminen kokee samoin hylkeiden suhteen.

Erilaiset logistiikkarobotit voivat sairaalaympäristössä vähentää ihmisten työtaakkaa merkittävästi. Niiden käyttöönoton esteenä on monesti vanhojen sairaalarakennusten ahtaus.

– Ne vaativat yleensä aika paljon tilaa ympärilleen. Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä, millä alueilla robotti voi turvallisesti liikkua.