Työurat pitenevät, ja ne, jotka pysyvät työelämässä vanhuuseläkeikään saakka tai sen ylikin, ­tulevat tehneeksi töitä 40–50 vuotta. Syinä tähän ovat pidentyvä elinikä, parantunut terveys ja koulutustaso, vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja varhais­eläkereittien väheneminen.

Kuitenkin noin 45 prosentilla työura päättyy jo ennen vanhuuseläkeikää. Yli 20 prosenttia siirtyy vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeen kautta, ja noin 15 prosenttia on työttömänä ennen vanhuuseläkkeen alkamista.

Työssä vanhuuseläkkeelle jatkavista 40 prosenttia jää eläkkeelle heti alaikärajan tultua täyteen, ja vain joka neljäs lykkää eläkkeelle siirtymistä yli 65-vuotiaaksi.

Urasuunnittelu työuran keskivaiheilla

Nyt julkaistu Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu -raportti on tuotos 55+-hankkeesta, jonka tavoitteena oli selvittää, miten voitaisiin edistää yli 55-vuotiaiden työllistymistä, poistaa ikäsyrjintää työmarkkinoilla ja pidentää mielekkäitä työuria.

Entinen työministeri Jari Lindström on hallituksen pyynnöstä toiminut hankkeen selvityshenkilönä. Selvitys tukee hallitusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamisesta ja ikäsyrjinnän torjumisesta.

Yhdeksi keinoksi tavoitteisiin pääsemiseksi selvitys esittää riittävän aikaisen vaiheen urasuunnittelua. Työuraa vahvistavia tekoja pitäisi tehdä työssä ollessa ja työpaikoilla ennakoivasti. Tällöin myös työntekijän riski päätyä vaikeaan työmarkkina-asemaan pienenee, uskoo työryhmä.

Urasuunnittelu voisi myös kannustaa yksilöitä myönteiseen liikkuvuuteen työuralla. Tiedetään, että ne, jotka tekevät urasiirtymän keskityöuralla, ovat muita todennäköisemmin työssä yli 60-vuotiaana.

Ihannetilanteessa työntekijä miettisi työuraa työnantajan kanssa jo keski-ikäisenä, mutta vain osa työpaikoista tekee toimenpiteitä, jotka takaisivat työssä jatkamisen vanhuuseläkkeelle asti ja halukkaille sen jälkeenkin.

Vain kolmannes yli 50-vuotiaista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikallaan edistetään ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä vähintään jossain määrin. Joka kuudes yli 50-vuotias on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan ikääntyvästä työvoimasta koetetaan pikemminkin päästä eroon. Näin kertoo työolotutkimus vuodelta 2023.

Työurat kestäviksi huoltamalla

Uudenlainen työurahuoltamomalli toisi työurasuunnittelupalvelut helposti saataville. Ennakoiva urasuunnittelu tarkoittaisi yksilöllisiä ja tavoitteellisia suunnitelmia, joita tehdään yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Palveluvalikoimaan kuuluisivat esimerkiksi työkyvyn arviointi, urasuunnittelu ja osaamisen kehittäminen.

Työurahuoltamomalliin liittyvässä kaksivuotisessa kokeilussa aiotaan tutkia, miten uraohjaus ja urasuunnittelutaidot tukevat eri alojen ja eri kokoisten yritysten työntekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, joilla ei välttämättä ole omia resursseja henkilöstön kehittämiseen.

Anonyymi rekrytointi julkisten hankintojen kriteeriksi?

Ikäsyrjintäongelmaan ehdotetaan ratkaisuksi anonyymin rekrytoinnin laajentamista, jossa työnhakijan ikä ja muut henkilökohtaiset tiedot eivät vaikuttaisi rekrytointipäätöksiin. Lisäksi harkitaan anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoa osaksi julkisten hankintojen kriteerejä.

Työllistämistoimissa pitäisi pyrkiä tiedon parempaan hyödyntämiseen. Viranomaisten asiakastietoja ja erityisesti tulorekisteriä voisi hyödyntää tehokkaammin työvoimapalvelujen kohdentamisessa. Selvitys ehdottaa sääntelyn keventämistä, jotta työvoimaviranomaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia räätälöidä palveluja työnhakijoiden tarpeiden mukaisesti.

Veronalennus ja kannusteet paikalliseen sopimiseen 

Urasuunnittelupalvelujen lisäksi työryhmä ehdottaa Singaporen mallin kaltaisen mallin käyttöönottoa Suomessa. Niin kutsutussa siltatyömallissa työntekijä ja työnantaja neuvottelevat eläkeiässä uusiksi työsuhteen ehdot siten, että ne vastaavat paremmin molempien tarpeita. Tämä edellyttäisi paikallisen sopimisen edistämistä sekä kannustimia työnantajille ja työntekijöille soveltuvien työtehtävien löytämiseksi myös eläkeiän lähestyessä.

Konkreettisena toimenpiteenä esitetään myös yli 65-vuotiaiden työtulovähennyksen korottamista niille, jotka lykkäävät vanhuuseläkkeelle siirtymistä joko kokonaan tai osittain. Tämä loisi taloudellisen kannustimen jatkaa työskentelyä pidempään.

Ehdotukset kokeiluun

Selvityksen tuloksia ja ehdotettuja kokeiluja ryhdytään viemään käytäntöön yhteistyössä eri ministeriöiden, asiantuntijatahojen sekä työmarkkinoiden osapuolten kanssa.

Toimenpiteet eivät kuitenkaan olisi työnantajia velvoittavia, vaan hankkeella pyritään kannustamaan vapaaehtoisten työkalujen käyttöönottoa.

Selvitystyön yhteydessä kehitettyä työurahuoltamo-mallia on tarkoitus kokeilla muutamilla toimialoilla. Pohjan kokeilulle tarjoavat esimerkiksi Työmarkkinatori ja rakenteilla oleva Osaamispolku.fi -alusta tietosisältöineen. Lisäksi kokeilussa on tavoitteena lisätä tekoälyn hyödyntämistä palvelualustojen työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvässä tiedonlouhinnassa.

Luontevia kokeilun käytännön toteuttajia voisivat selvityksen mukaan olla Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) ja Työterveyslaitos.

Työpaikoilla on jo kokemusta erilaisten keinojen käytöstä työurien tukemisessa. Ne voivat olla esimerkiksi osaamisen tunnistamisen tai kehittämistarpeiden arvioinnin työkaluja tai valmennusta.

–  Työterveyslaitoksella on valmiita uravalmennusmenetelmiä, jotka on kehitetty työpaikkojen kanssa ja vaikuttaviksi todettu. Niitä kannattaisi ehdottomasti lähteä pilotoimaan osana tätä uutta työurahuoltamoa ja siitä sitten mahdollisesti levittämään laajemmalti, jos todetaan että ne toimivat siinä yhteydessä, sanoo työkyky ja työura -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.