Työturvallisuus

Ranskalaisella työmaalla turvallisuus jää mappiin

Notre-Damen katedraalin palon jälkeen Ranskassa on huolestuttu rakennustyömaiden turvajärjestelyistä – tai pikemminkin niiden puutteesta. Huolimaton asenne koskee niin työmaan turvallisuutta kuin suojavarusteisiin suhtautumistakin.

| Teksti: Virpi Latva | Kuva: Virpi Latva

Ensimmäisten Notre-Damen katedraalin palon jälkeisten tutkimusraporttien mukaan ranskalaisten suhtautuminen työturvallisuuteen on juuri niin huithapelia kuin muualla maailmassa pelätään. Katedraalin rakennustyömaan sähköasennuksissa oli ongelmia, ja työpäivän päätteeksi pääkatkaisijaa painaneet työntekijät eivät tienneet, että virta jäi siitä huolimatta päälle. Työmaan turvatarkastaja puolestaan ei ollut tietoinen koko sähköviritelmistä.

Lisäksi palopaikalta löytyneet tupakan tumpit ja niiden dna-testit osoittivat ainakin viiden rakennusmiehen tupakoineen kielloista huolimatta paloherkällä kattotyömaalla. Palon alkusyy ei ole vielä selvillä, mutta näillä laiminlyönneillä uskotaan olleen osuutta asiaan.

– Rakennusurakat ovat kiireisiä, ja työmaalla on samanaikaisesti monia eri alihankkijoita. Rakennuttajalla on kiusaus puskea eteenpäin piittaamatta turvaohjeista ja suojavälineistä, sanoo Suur-Pariisin rakennustyömaiden työtarkastaja Xavier Morin. Vaaratilanteisiin reagoidaan hänen mukaansa niiden ilmetessä, ei ennakoiden.

Keskeytyksiä laiminlyöntien vuoksi

Ennakointi ylipäätään on varsin pohjoismainen hyve, mikä sopii huonosti ranskalaiseen ajattelutapaan. ”Mihin sattuu”, kysyy ranskalainen hammaslääkäri, kun astut sisään. Jos kerrot tulleesi vain tarkistuttamaan onko reikiä, lääkäri luulee sinun pitävän häntä pilkkanasi ja heittää sinut ulos.

Ennakoinnin puute näkyy myös maan 2 250 työtarkastajan työssä. Yli 200 000 vuosittaisessa tarkastuksessa haaviin jää säännöllisesti noin 10 000 rakennusurakkaa, jotka joudutaan  keskeyttämään lukuisten laiminlyöntien vuoksi. Vaikka Xavier Morinin mukaan osa sanktioista aiheutuu laittoman työvoiman käytöstä, valtaosa johtuu nimenomaan puutteellisesta työturvallisuudesta.

– Useissa tapauksissa urakka keskeytetään, koska työntekijöillä on korkea putoamisriski. Putoaminen on rakennustyömaiden suurin kuolemien ja vakavien onnettomuuksien syy, hän kertoo.

Loppukesästä pariisilaisella rakennustyömaalla sattui juuri tämän kaltainen onnettomuus. Yksi työntekijä kuoli ja neljä muuta loukkaantui vakavasti kuusikerroksisen talon katon tasalla olleen rakennustelineen romahdettua.

Machoillen ilman suojaimia

Vaikka rakennustyömaat työllistävät vain kymmenen prosenttia Ranskan työssäkäyvistä, neljännes työtapaturmista sattuu nimenomaan rakennuksilla. Tapaturmien vakavuuteen vaikuttaa Xavier Morinin mukaan paitsi turvaohjeiden laiminlyönti myös suojavaatteiden ja -välineiden ”unohtuminen”.

Koska valtaosa rakennusalan ammattilaisista on miehiä, kyse on jonkinlaisesta machoilusta. Hitsaaminen tupakka hampaissa ilman suojalaseja ja kypärää on rempseän näköistä.

– Työnantajalla on velvollisuus paitsi antaa suojavarusteet myös valvoa niiden käyttöä. Käytännössä harva urakoitsija kuitenkaan karjuu työntekijöilleen, että laittakaapas kypärä päähän, jos nämä itse eivät katso sitä tarpeelliseksi. Sitä pidetään tavallaan yksityisasiana, Morin toteaa.

Mikä työsuojeluvaltuutettu?

Niin urakoitsijoiden kuin palkollistenkin huolimattomasta suhtautumisesta työturvallisuuteen ei voi syyttää ainakaan työsuojeluviranomaisia – yksinkertaisesti siksi, että sellaisia ei ole. Vaikka juustolle ja viinille omistautuneita organisaatioita on lukuisia, työsuojelua ei Ranskassa katsota sen arvoiseksi asiaksi, että sen edistämiseen käytettäisiin julkisia varoja. Myös työsuojeluvaltuutettuja on yrityksistä turha etsiä.

Rakennustyömaiden työturvallisuutta valvova Xavier Morin ei hänkään ole työsuojelun ammattilainen. Työtarkastaja jahtaa pääasiassa laittomia työntekijöitä ja tarkkailee työturvallisuusasioita siinä sivussa.

Julkisten työsuojeluorganisaatioiden puuttuessa puuttuu myös työturvallisuusvalistus. Sääntöjä on kyllä pumaskoittain työmaakonttorin pöytälaatikossa, mutta niiden merkitystä ei selitetä työntekijöille. Työturvallisuus jää siis mapin asteelle.

Kulkukortit edistävät turvallisuuttakin

Jos rakennuksilla käsitellään tulta, työmaan vastaavan tulee täyttää lomake, jossa kartoitetaan mahdollisen räjähdyksen tai tulipalon riskit sekä se, miten niiden sattuessa toimitaan. Lomakkeen täyttäminen jää kuitenkin pelkäksi hallinnolliseksi rutiiniksi, eikä sen sisällöstä kerrota työntekijöille.

Tulityöilmoituksen tehneellä työmaalla kuka tahansa hitsaustaitoinen työntekijä voi ottaa hitsauspillin ja alkaa hitsata ilman mitään erityistä protokollaa. Mainittakoon, että Nantesin katedraali paloi aikoinaan poroksi päälle unohtuneen hitsauspillin vuoksi.

Lokakuusta 2017 lähtien Ranskan rakennuttajilla on ollut velvollisuus rekisteröidä työntekijänsä. Henkilökohtaisen kulkukortin käyttöönoton jälkeen työtapaturmat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun.

– Työntekijöiden pakollinen rekisteröiminen aloitettiin laittoman työvoiman käytön lopettamiseksi, mutta se edistää väistämättä myös työturvallisuutta. Kun työntekijä on virallisesti ”olemassa”, hänestä kannetaan vastuuta ja pidetään aiempaa paremmin huolta, Xavier Morin sanoo.

Pääkuva: Ranskan rakennustyömailla suurin vakavien onnettomuuksien syy on putoaminen.

Kuva tekstissä: Notre-Damen palon jälkeisten tutkimusraporttien mukaan työmaan sähköasennuksissa oli ongelmia ja työntekijät tupakoivat kielloista huolimatta katolla.

Kommentit

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje