Ammattitautien määrä nousi merkittävästi koronaepidemian takia. Vuonna 2023 vahvistettuja ammattitautitapauksia oli Suomessa noin 1 300. Sitä ennen määrä oli tasaisesti vähentynyt, mutta edelleen tapauksia todettiin noin tuhat vuodessa.

Yleisimpiä ammattitauteja ovat ihotaudit ja meluvammat, mutta joukossa on myös infektioita, rasitussairauksia sekä astmaa ja nuhaa.

Jotta sairaus voidaan tutkimusten jälkeen vahvistaa ammattitaudiksi, sen todennäköisen ja pääasiallisen aiheuttajan on oltava jokin työhön liittyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Määrittelyyn vaikuttavat sekä lääketieteelliset että lainsäädännölliset perusteet.

– Ammattitautilainsäädännön ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi psyykkiset syyt, joten masennus tai ahdistus eivät voi olla ammattitauteja, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Niskakipu ei käy ammattitaudista

Myös fyysiset kuormitustekijät on rajattu lainsäädännön ulkopuolelle, ja siten esimerkiksi toimistotyöntekijän niska- tai selkäkipua ei voi todeta ammattitaudiksi.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista poikkeuksena ovat vain tietyt yläraajojen rasitussairaudet, kuten rannekanavaoireyhtymä, jänne- ja jännetuppitulehdus sekä tennis- ja golfkyynärpää. Niitäkään ei verraten kevyestä konttorityöstä saa, sillä ammattitautidiagnoosiin vaaditaan työssä tehtävä toistotyö, joka luokitellaan lainsäädännössä fysikaaliseksi altisteeksi.

– Rannekanavaoireyhtymä todetaan ylipäätään harvoin ammattitaudiksi, koska se edellyttää toistotyön lisäksi voimankäyttöä ja taipuneita ranteen asentoja. Toimistotyössä ehdot eivät täyttyisi eikä myöskään yleensä vaikkapa siivoustyössä, jossa työasennot ovat monipuolisia, Koskela sanoo.

Rasitussairauksia on vahvistettu ammattitaudeiksi lähinnä rakennusalalla, maataloudessa ja teollisuuden prosessityössä toimivilla.

Asbesti sairastuttaa yhä

Rakennustyö on yksi riskialtteimmista aloista.

Työikäisillä yleisimpiin vahvistettuihin ammattitauteihin kuuluu asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi vuonna 1988, ja asbestin uusiokäyttö kiellettiin 1994, mutta asbestin aiheuttamat sairaudet kehittyvät hitaasti.

Vanhimmat ammattitautitutkimuksiin tulevat ovat noin 90-vuotiaita, Kirsi Koskela mainitsee.

– Asbestin aiheuttamien ammattitautien määrä vähenee jyrkästi, mutta silti niitä riittää vielä vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Esimerkiksi asbestin aiheuttamissa syövissä viive voi olla jopa viisikymmentä vuotta altistumisesta.

Vaikka asbestin purkutyötä säädellään nykyisin tiukasti ja suojautumiselle on tarkat vaatimukset, tapauksia on riittänyt viime vuosiin asti. Määrä kuitenkin selvästi vähenee – vielä vuonna 2013 vahvistettuja tapauksia oli pitkälti yli 500. Vuonna 2023 todettiin enää 70 asbestin aiheuttamaa ammattitautikuolemaa. Lukuihin sisältyvät sekä työikäisillä että yli 65-vuotiailla todetut ammattitaudit.

Melulla on pitkä kaiku

Myös meluvammat kehittyvät tyypillisesti pitkän ajan kuluessa. Meluvammoja vahvistetaan ammattitaudeiksi etenkin konepaja- ja valimotyöntekijöillä, asentajilla ja korjaajilla, rakennustyöntekijöillä ja teollisuuden prosessityöntekijöillä.

– Kaikilla aloilla melulle suojautumisesta on tullut aiempaa systemaattisempaa vasta 1990-luvulta lähtien, joten altistumista on ehtinyt olla aiemmin. Toki joskus melulle voi myös altistua niin äkillisesti, ettei siihen osaa varautua, Koskela toteaa.

Meluvammoja todetaan jonkin verran myös esimerkiksi maataloudessa työskentelevillä. Tyypillisempiä ammattitauteja maanviljelijöillä ja karjankasvattajilla ovat kuitenkin hengityselinten sairaudet ja ihosairaudet.

– Maatalous on ollut hyvin pitkään riskialtis toimiala. Ja vaikka maanviljelys Suomessakin vähenee, sieltä nousee yhä esiin ammattitauteja. Ne liittyvät useimmin eläin- ja kasviperäisiin altisteisiin.

Hengitystiet ja iho alttiina

Joskus sama henkilö saattaa saada yhdellä kertaa useita ammattitautidiagnooseja, esimerkiksi ammattinuhan, ammattiastman ja proteiinikosketusihottuman tai kosketusurtikarian eli kosketusnokkosihottuman.

– Maanviljelijä voi tulla allergiseksi vaikkapa lehmälle, rehulle tai jauholle. Ensin ehkä puhkeaa krooninen nuha ja sitten astma. Joissain tilanteissa astma voidaan vielä ehkäistä, jos suojautuminen paranee, Koskela sanoo.

Proteiinikosketusihottuman voi saada allergisoitumisesta eläin- tai kasvikunnan proteiineille eli valkuaisaineille. Kosketusurtikaria on toinen samalla allergiamekanismilla syntyvä ihosairaus.

Allergisia kosketusihottumia aiheuttavat erityisesti epoksiyhdisteet, joita tyypillisesti käytetään rakennusalalla.

– Muita keskeisiä allergisen kosketusihottuman aiheuttajia ovat kumikemikaalit. Käsi-ihottumat ovatkin siinä mielessä ongelmallisia, että ne voivat johtua myös suojakäsineistä, Koskela huomauttaa.

Myös ärsytyskosketusihottuma voi olla ammattitauti. Siinä taustalla ei ole allergia vaan ihon ärsyyntyminen esimerkiksi toistuvasta käsienpesusta, desinfiointiaineen käytöstä tai vaikka suojakäsineen hautovasta vaikutuksesta.

 

Ammattitauti kosteusvauriosta?

Entä jos työpaikalla on homeongelma ja työntekijä sairastuu sisäilmasta?

Aiemmin kosteusvaurioastmaa todettiin ammattitaudiksi, vaikkakin vuodelta 2009 peräisin olevan kriteeristön ehdot ovat hyvin tarkat. Työterveyslaitos kuitenkin ilmoitti vuoden 2025 lopulla luopuvansa kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosoinnista. Perusteeksi se ilmoitti, että lääketieteelliset perusteet diagnostiikalle puuttuvat. Työterveyslaitoksen mukaan kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja oli diagnosoitu 1990-luvulta lähtien, ja vuodesta 2009 diagnoosit perustuivat sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän suositukseen.

Astman diagnosoiminen ammattitaudiksi vaatii usein paljon selvittämistä. On pystyttävä osoittamaan, ettei sairaus ole aiheutunut mistään muusta syystä. Ammattiastma voi uhata esimerkiksi leipuria, joka altistuu työssään jauhopölylle.

Liuotinaivosairaus edellyttää pitkiä tutkimuksia

Pitkäaikaisia tutkimuksia vaatii myös liuotinaivosairaus, joka todetaan ammattitaudiksi muutamalla henkilöllä vuodessa. Liuotinaivosairautta aiheuttavat orgaaniset liuotinaineet, joille voi altistua esimerkiksi automaalamoissa ja veneteollisuudessa, jos höyryiltä ei suojaudu asianmukaisesti.

– Liuotinaivosairautta ammattitautina tutkittaessa seurataan taudin kulkua ja suljetaan pois muita mahdollisia oireita aiheuttavia sairauksia. Siksi tutkimukset kestävät tyypillisesti usean vuoden.

Koronaa ja vasikkaripulia

Infektiokin voi olla ammattitauti, ja siitä koronaviruksen aiheuttamat sairastumiset ovat yksi esimerkki. Epäilyistä osa jää vahvistumatta.

– Jos voidaan luotettavasti osoittaa, että tartunta on tapahtunut nimenomaan työtehtävissä, mikä tahansa infektiosairaus voidaan todeta ammattitaudiksi, Kirsi Koskela sanoo.

Tällaisia tapauksia ovat tyypillisesti esimerkiksi maanviljelijän saama myyräkuume tai hoivakodin työntekijän syyhytartunta.

– Jos työpaikalla yhdellä on syyhy, se usein tarttuu muihinkin. On todennäköistä, että tilastoissa kaikki syyhytapaukset eivät näy, vaan työpaikalla annetaan kaikille syyhylääkitys tekemättä välttämättä vakuutusyhtiölle ilmoituksia asiasta.

Kryptosporidioosi eli vasikkaripuli taas saattaa tarttua esimerkiksi maatalousyrittäjään, lomittajaan ja eläinlääkäriin. Vasikkaripuliepidemia on näkynyt ammattitautitilastoissakin.

Myös punkin aiheuttama borrelioosi tai puutiaisaivokuume voi olla ammattitauti, jos sen saa työtehtävissä. Koskelan mukaan tällaisia yksittäisiä tapauksia on Työperäisten sairauksien rekisterissä.

 

Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 6/2022. Tähän versioon on lisätty tieto siitä, ettei astmaa, jonka epäillään aiheutuneen kosteusvauriosta, enää tunnisteta ammattitaudiksi. Myös asbestin aiheuttamien työkuolemien määrä on päivitetty ja vanhentuneita tietoja on poistettu tai korjattu. 

LISÄÄ AIHEESTA

TTT-lehti 1/2020: Muoviyhdisteistä ihottumaa ja hengitystiesairauksia

TTT-lehti 5/2020: Terästehdas mittelee melua vastaan

TTT-lehti 6/2020: Kymmenet tuhannet altistuvat työssään puupölylle