Työhyvinvointi

Syyhykin voi olla ammattitauti – diagnoosin saaneen hoitokulut korvataan

Työntekijälle ammattitautidiagnoosista olisi hyötyä, koska silloin työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaisi sairauden aiheuttamat hoitokulut.

| Teksti: Helinä Kujala | Kuva: Adobe Stock

Syyhy voidaan todeta ammattitaudiksi, jos sairastunut on saanut tartunnan työssään. Toistaiseksi syyhyn yleistyminen ei vielä näy ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen tilastoissa, koska tiedot vakuutusyhtiöiltä tulevat viiveellä Työperäisten sairauksien rekisteriä ylläpitävälle Työterveyslaitokselle. Tuoreimmat tilastot koskevat vuosia 2019 ja 2020.

– Mielenkiinnolla odotamme, heijastuuko syyhydiagnoosien määrän kasvu seuraaviin ammattitautitilastoihin. Vuonna 2019 ammattitaudiksi vahvistettuja syyhytapauksia oli 17 ja vuonna 2020 vastaava luku oli 16, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Määrät ovat varsin pieniä verrattuna diagnosoitujen syyhytapausten kokonaismäärän Suomessa, joka on viime vuosina hurjasti kasvanut. Vuonna 2020 tapauksia oli THL:n tilaston mukaan noin 7 000, vuonna 2023 jo noin 37 000.

Ammattitautidiagnoosi keventää sairastuneen hoitokuluja

Kirsi Koskela arvioi, että syyhytapauksia jää ammattitautitilastojen ulkopuolelle, vaikka tartunnat olisivat lähtöisin työpaikalta. Jos esimerkiksi hoiva- tai päiväkodin työntekijällä todetaan syyhy, tauti ehkä halutaan vain hoitaa mahdollisimman nopeasti eikä ammattitautiasiaa saateta vireille.

Työntekijälle ammattitautidiagnoosista olisi kuitenkin hyötyä, koska silloin työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutus korvaisi sairauden aiheuttamat hoitokulut.

– Julkisuudessakin on puhuttu siitä, että syyhylääkkeet ovat kalliita ja hoitoja voidaan joutua uusimaan. Jos vakuutusyhtiö hyväksyy sairauden ammattitaudiksi ja korvaa lääkkeet, siitä on potilaalle iso hyöty taloudellisesti.

Ammattitautiepäilyissä ensin yhteys työterveyshuoltoon

Syyhyn toteaminen ammattitaudiksi ei vaadi pitkällisiä ammattitautitutkimuksia, kuten monissa muissa sairauksissa.

Koskela kehottaa itsellään syyhytartuntaa epäilevää hakeutumaan viipyilemättä työterveyshuoltoon. Työperäisten sairauksien ja ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, eli se ei edellytä sopimusta sairaanhoidosta. Ammattitautien ja niiden epäilyjen laskutus ohjataan tapaturmavakuutusyhtiöön.

Jos työterveyslääkäri toteaa syyhyn ja sen voidaan arvioida tarttuneen työssä, vakuutusasiat saadaan sitä kautta vireille.

– Näin päästään myös selvittämään lähikontaktit ja hoitamaan heidätkin, jottei tauti pääsisi leviämään, Koskela toteaa.

Ammattitaudiksi syyhy voidaan todeta vain sairastuneella. Pelkästään tartunnalle altistuneilla ei vielä ole kyse ammattitaudista, eikä heidän hoitoaan siksi korvata.

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje