Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ilmoitetaan työssään syöpävaarallisille aineille ja työmenetelmille altistuneet. Puupölyn osalta ASA-ilmoitettaviin kuuluivat aiemmin vain tammen tai pyökin pölylle altistuneet työntekijät.

Uusi ASA-lainsäädäntö koskee kaikkea lehtipuupölyä, muun muassa koivua. Muuttunutta käytäntöä noudatetaan jo tänä vuonna, ja altistuneet ilmoitetaan ASA-rekisteriin vuoden 2021 alussa maaliskuun loppuun mennessä.

Kaikenlainen puupöly saattaa aiheuttaa nenän ja nenän sivuonteloiden syöpää. Vahvin näyttö liittyy kuitenkin kovapuupölylle altistumiseen.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Liukkonen kertoo, että työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettiin vuosina 2008–2014 viisi nenäontelon, nenän sivuonteloiden tai seulalokeroston syöpää. Aiheuttajina olivat tammen, pyökin ja yleensä kovapuun pölyt.

Puupölyllä on paljon muitakin terveysvaikutuksia. Sen aiheuttamia ihotauteja ilmeni 16, ammattiastmoja 14, ammattinuhia 5 ja homepölykeuhkoja 3.

 

Raja-arvolle siirtymäaika

Kovapuupölylle voi altistua muun muassa levyteollisuudessa, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksessa sekä rakennusteollisuudessa, kun puuta esimerkiksi hiotaan, sahataan tai sorvataan. Kovapuupölylle altistuvat myös siivoojat puhdistaessaan tiloja, joissa on työstetty puuta.

Puupölylle altistumista säädellään vuoden 2017 lopussa voimaan tulleella EU-direktiivillä. Kovapuupölyn sitovaksi raja-arvoksi ilmassa on asetettu 2 milligrammaa kuutiossa (2 mg/m³), kun aiemmin sitova raja-arvo oli 5 mg/m³. Meneillään on kuitenkin siirtymäaika, jolloin raja-arvo on 3 mg/m³. Siirtymäaika kestää 17.1.2023 asti.

Suomessa on monen muun maan tavoin asetettu myös kansallisia raja-arvoja puupölylle. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus hengitysalueen puupölylle on 2 mg/ m³ koko työpäivän (8h) keskiarvona. Vuodesta 2007 alkaen HTP-arvo on ollut 2 mg ilmakuutiossa vanhoissa tiloissa ja 1 mg ilmakuutiossa uusissa tiloissa.

Raja-arvon kiristyminen ei siten tuo Suomessa muutoksia niille työpaikoille, joissa on jo noudatettu tätä kansallista ohjeraja-arvoa.

 

ASA-rekisteriin jo pienistä pitoisuuksista

Työnantaja pitää luetteloa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja näille altistuvista työntekijöistä ja ilmoittaa altistuneet ASA-rekisteriin. Mutta milloin työntekijä on ASA-rekisterin näkökulmasta altistunut lehtipuupölylle tai sitä sisältävälle sekapuupölylle?

Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan työnantajan on ilmoitettava rekisteriin työntekijät, joiden keskimääräinen altistuminen on vähintään 10 prosenttia uusien laitosten HTP8h-arvosta, joka on 1 mg/m³ hengitysvyöhykkeellä. Käytännössä se tarkoittaa työntekijöitä, joiden hengitysvyöhykkeellä on lehti- tai sekapuupölyä vähintään 0,1 mg/m³ koko työpäivän (8h) keskiarvona.

Jos kovapuupölyä on sekoittunut muihin puupölyihin, raja-arvoa sovelletaan kaikkiin seoksessa mukana oleviin puupölyihin.

– Uudessa laissa halutaan painottaa altistumisen arviointia ja pitoisuuksien mittaamista, mikäli altistumistasoa ei muuten pystytä arvioimaan. Tämä tukee työpaikan yleistä riskien arviointityötä, Liukkonen sanoo.

Jos altistumistasoista ei ole tarkempaa tietoa, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet lehtipuupölylle altistavaa työtä vähintään 20 päivänä kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään kaksi tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esimerkiksi yhden tunnin 40 päivänä).

 

Kymmenet tuhannet altistuvat Suomessa

Puupölylle altistuu Työterveyslaitoksen arvion mukaan noin 45 000 työntekijää Suomessa, ja heistä noin 7 000 työntekijää altistuu merkittäville pitoisuuksille. Merkittäviksi luokitellaan pitoisuudet, jotka ovat yli puolet HTP-arvosta 2 mg/m³. Tähän ryhmään kuuluu erityisesti siivoojia, siivoustyönjohtajia sekä penkkipuuseppiä.

Suurin puupölyjen kanssa tekemisiin joutuva ammattiryhmä ovat rakennuspuutyöntekijät. Seuraavaksi eniten altistuvat huonekalu- ja sisustuspuusepät sekä puutavaratyöntekijät. Siivoojat ovat pieni ryhmä, mutta nimenomaan he voivat altistua isoille pitoisuuksille.

Liukkonen kertoo, että Työterveyslaitoksen vuosina 2008–2016 tekemien 860 puupölymittauksen keskiarvo oli 1,5 mg/m³ ja mediaani eli keskiluku oli 0,43 mg/m³. Mediaani kuvaa keskimääräistä pölypitoisuutta paremmin kuin keskiarvo. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeillä pölypitoisuudet ovat yleensä suurempia kuin nämä kaikista mittaustuloksista lasketut tunnusluvut. Mittauksista 12 prosenttia ylitti ohjeraja-arvon 2 mg/m³.

Puuteollisuuden asiantuntija Markku Tolvanen Työturvallisuuskeskuksesta arvioi, että pölyongelmat ovat suurimpia pienissä verstaissa sekä kalusteasennuksissa.

– Isoissa tehtaissa puupöly hallitaan jo paremmin.

 

Artikkeli on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 6/2020.

Tilaaja, lue myös Keittiökalustetehdas on tehostanut konehiontaa

Lue Työterveyslaitoksen tiedote 27.10.2022