Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023, kun koronapandemia hellitti. Työperäisten sairauksien rekisterin tuoreimpien tietojen mukaan ammattitautina todettujen COVID-19-infektioiden määrä väheni yli 80 prosenttia kahteen edellisvuoteen verrattuna.

Muita kuin koronapandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat. Määrä oli suunnilleen sama kuin ennen pandemiaa.

Kirjatuista tapauksista vahvistui 46 prosenttia. Osuus oli selvästi pienempi kuin edellisinä vuosina. Yli 65-vuotiailla vahvistettujen ammattitautitapausten osuus pysyi kuitenkin korkeana, 69 prosentissa kirjatuista tapauksista.

Ammattitaudit näkyvät etenkin sote-alalla ja maataloudessa

Työikäisten ammattitautitapausten sukupuolijakauma säilyi naisvoittoisena. Työikäisten ammattitauteja todetaan erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa.

Vuonna 2023 syyhytapausten määrä nousi moninkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna.

– Suomessa on muutaman viime vuoden aikana vallinnut syyhyepidemia, joka todennäköisesti heijastuu työperäisten syyhytapausten määrään, sanoo ylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.

Erityisen yleisiä ammattitauteja ovat ammatti-ihotaudit. Kosketusihottumaa aiheuttavat esimerkiksi epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet, märkätyö sekä kasvi- ja eläinperäiset altisteet.

– Ammatti-ihotaudeissa ei ole kyse mistään vähäpätöisestä asiasta. Ne voivat heikentää työkykyä merkittävästi, ja vaikuttaa haitallisesti sairastuneen työuraan, Pesonen muistuttaa.

Asbesti aiheuttaa yhä kuolemia

Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa. Niistä lähes kaikki olivat asbestin aiheuttamia.

Asbestialtistuminen oli 1990-luvun alkupuolelle asti yleistä monissa työtehtävissä, esimerkiksi rakennusalalla. Asbestisairauksissa altistumisen ja sairauden puhkeamisen välillä on usein pitkä viive. Se näkyy edelleen ammattitautikuolemissa.

Yleisimmät kuolemaan johtaneet ammattitaudit olivat mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon pahanlaatuinen kasvain sekä keuhkosyöpä.

Ilmoitukset auttavat ehkäisemään uusia sairauksia

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista, ammattitautiepäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Lupa- ja valvontavirastoon. Aiemmin ilmoitukset tehtiin aluehallintovirastoon.

Ilmoitusten tietoja käytetään työsuojelun valvonnassa. Niiden avulla pyritään parantamaan työoloja, vähentämään altistumista ja ehkäisemään uusia työperäisiä sairauksia.

Ilmoituskäytännöissä on kuitenkin iso puute.

– Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta yli puolet ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapauksista on jäänyt ilmoittamatta Lupa- ja valvontavirastoon. Jatkossa on keskeistä tiedottaa ja kouluttaa lääkäreitä ilmoitusvelvollisuuteen liittyen, sanoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Työperäisten sairauksien rekisteri on Työterveyslaitoksen ylläpitämä lakisääteinen rekisteri, johon kirjataan tiedot vahvistetuista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Rekisteri on ollut käytössä vuodesta 1964.