Elinkeinoelämän keskusliitto EK aloitti viime kesänä Työ ei syrji -kampanjan, jossa se haastoi yritykset ja yhteisöt luomaan yhdenvertaista työkulttuuria. Tällä hetkellä kampanjaan ilmoittautuneita tahoja on reilut 400.
EK:n Taloustutkimuksella vuoden 2018 alussa teettämästä selvityksestä kävi ilmi, että kymmenen prosenttia suomalaisista on kokenut ikäsyrjintää työtä hakiessaan viimeisen kahden vuoden aikana. Seksuaalista häirintää työssään ilmoitti kokeneensa seitsemän prosenttia työikäisistä, naisista kaksitoista ja miehistä kaksi prosenttia.
Ikääntyneiden ohella myös maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt kokevat syrjintää työnhaussa.
Yhdenvertaisuutta valvoo AVI
Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Sen myötä vuoden 2017 alusta yli 30 työntekijän työpaikoille on pitänyt muun muassa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.
Vuonna 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoi yhdenvertaisuuden toteutumista 160 työsuojelutarkastuksella eri toimialoilla Etelä-Suomessa. Huomattiin, että työpaikoilla ei tiedetä, kuinka noudattaa lain säännöstä, joka velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta.
– Tarkastetut työpaikat olivat useimmiten kyllä pyrkineet täyttämään lain velvoitteet. Yhdenvertaisuuden edistämistä koskeva säännös on kuitenkin muotoiltu niin, että työnantajat eivät sen luettuaan tienneet, mitä heidän pitäisi tehdä, sanoo työsuojelutarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen AVI:sta.
Kun tarkastuksilla on tutustuttu tarkastajan kanssa yhdenvertaisuuden arvioinnin työkaluun, se on selvittänyt työnantajille yhdenvertaisuuden ideaa, kerrotaan AVI:sta. Työkalu löytyy Finlexistä sivulta yhdenvertaisuus.finlex.fi.
Syrjintäperusteet on arvioitava
Työnantajan tehtävänä on arvioida, miten yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu eri syrjintäperusteiden näkökulmasta. Näitä ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muut näiden kaltaiset henkilöön liittyvä syyt.
Sen jälkeen työnantajan tulee kehittää työoloja ja toimintatapoja työpaikan tarpeiden pohjalta niin, että erilaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia esimerkiksi työhönotossa ja henkilöstöratkaisuja tehtäessä. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee listata konkreettiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen juuri kyseisellä työpaikalla.
– Ei riitä, että työpaikalla ei syrjitä ketään. Työpaikalla tulee pohtia muun muassa sitä, kuuluuko työyhteisöön esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia. Jos ei, niin voisiko työnantaja aktiivisesti parantaa aliedustetun ryhmän työllistymistä? kysyy Hasunen.
Anonyymia rekrytointia testataan
Anonyymi työnhaku on yksi tapa toteuttaa yhdenvertaisuutta työelämässä. Siinä työhaastatteluun kutsutaan henkilöt työkokemuksen, opiskelutaustan ja osaamisen perusteella. Nimi, ikä ja sukupuoli eivät tule rekrytoijan tietoon.
Nimetöntä työnhakua ovat kokeilleet jo ainakin etelän isot kaupungit, Helsinki, Espoo ja Vantaa.
Myös SOK on yksi Työ ei syrji -kampanjassa mukana olevista yrityksistä. Se testasi toimintatapaa SOK:n, Osuuskauppa Keskimaan sekä Varuboden-Oslan kaikissa viime marraskuun rekrytoinneissa, jossa hakuja oli kymmeniä ja hakijoita useita satoja.
Kokemusten analysointi on SOK:ssa vielä kesken, mutta henkilöstöjohtaja Susa Nikulan mukaan haastateltaviksi valikoitui pitkälti samanlaisia hakijoita kuin tavallisessa haussa.
Kokemukset myönteisiä
Jotkut hakivat ohjeistuksesta huolimatta omalla nimellään. Osa hakijoista taas koki mahdollisuuden hakea anonyymisti tärkeäksi ja oli nähnyt kovasti vaivaa tunnistettavuustietojen häivyttämisessä. Eräs viisikymppinen hakija oli haastattelussa todennut, että yleensä hänen ikäistään ei edes harkita hänen hakemaansa työhön, joten anonyymi haku sopi hänelle erinomaisesti.
Työhönottajille kokemus oli myönteinen ja jännittäväkin. Kokeilun myötä oma tiedostamaton ajattelu ja sen vaikutus toimintaan tulivat tarkasteluun. Huomattiin myös, että anonyymiys voisi sopia erityisen hyvin sisäisiin rekrytointeihin, joissa ihmiset tunnetaan jo entuudestaan. Näin rekrytoijan ennakko-oletukset tai mielikuvat eivät pääsisi vaikuttamaan.
SOK:ssa asenne ja oppimiskyky nähdään tärkeimpinä selvitettävinä asioina työnhaussa.
– Koemme, että rekrytoinnissa ei hakijan sukupuolella, iällä tai millään muulla vastaavalla taustatekijällä ole merkitystä. Osaaminen, oppimiskyky ja suhtautuminen työntekoon ratkaisevat, Nikula toteaa.
Kokeilun jatkamisesta tai muuttamisesta pysyväksi ei ole tehty päätöstä. Menettely vaatisi kehittyneemmän teknisen toteutuksen kuin mitä käytettiin kokeilussa. Kaupparyhmään tulee vuosittain satojatuhansia työhakemuksia.
Lisätietoa:
Yhdenvertaisuutta työpaikalla voi arvioida työkalulla, joka löytyy Finlexistä sivulta yhdenvertaisuus.finlex.fi.
Työ ei syrji -kampanja
Yhdenvertaisuutta työpaikoilla voidaan edistää yksinkertaisin tavoin
AVI:n työsuojelun toimialueen tarkastuksissa havaittiin hyviä esimerkkejä yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä:
• Monitoimitilojen suunnittelussa huomioitiin erilaiset rajoitteet liittyen muun muassa ergonomiaan, hajusteallergioihin ja keskittymisvaikeuksiin.
• Rekrytoinnissa huolehdittiin, että sähköiset työnhakujärjestelmät ovat myös erityisryhmien, kuten näkövammaisten, saavutettavissa.
• Eri-ikäisten tarpeita huomioitiin esimerkiksi lisäämällä työn joustoa ikääntyneiden työkyvyn ylläpitämiseksi.
• Työpaikkailmoituksessa kannustettiin vähemmistöjä hakemaan tehtävää.
• Yrityksen asiakkaita lähestyttiin tiedotteilla, joilla pyrittiin ehkäisemään ulkomaisiin työntekijöihin kohdistuvaa epäasiallista käyttäytymistä.
• Työvuorosuunnittelussa huomioitiin eri uskontojen ja kulttuurien juhlapäivät.
• Kesätyöntekijöiksi rekrytoitiin ensisijaisesti vammaisia.
• Työpaikalle perustettiin seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi Pride-ryhmä, johon kuka tahansa sai liittyä.
Palaute: Viitaten nämä kohdat- miten sen “hiljaisen enemmistön” tilannetta huomioidaan ja jäävätkö he ns. “hopeamitalille”. Onko tänä jotenkin ns. “poliittinen päätös” tiettyjen “tiedostavien” aatteiden mukaan. Mielestäni melkoinen päätös, kun työtilanne onkin kaikilla tahoilla ns. heikko kaikille ryhmille.
Kommentoitavat kohdat:
Työpaikkailmoituksessa kannustettiin vähemmistöjä hakemaan
tehtävää.
Kesätyöntekijöiksi rekrytoitiin ensisijaisesti vammaisia.