Epoksit, akrylaatit, isosyanaatit ja lujitemuovit ovat kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa niitä käsitteleville työturvallisuusriskin. Työpaikoilla on syytä perehtyä oikeisiin työtapoihin ja suojaimiin.

Lattia-asennusyrityksen toimitusjohtaja arvosteli vastikään valvovia viranomaisia tietämättömyydestä liittyen muoviyhdisteiden käsittelyn turvallisuuteen. Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa Armeka Engineeringin toimitusjohtaja Ari Korpipää kertoi olevansa huolestunut lattia-asentajien työturvallisuudesta ja esitti, etteivät viranomaiset tunne muovilattioiden asennuksen riskejä.

Myös Työterveyslaitos sai osansa moitteista. Korpipää väitti, ettei Työterveyslaitos ole ollut halukas tutkimaan asiaa. Lisäksi Korpipää esitti, että lattia-asentajan työ on niin raskasta, että hengityksensuojainten käyttö on käytännössä mahdotonta hengitysvastuksen sekä huurtumisen ja työntekijän hikoilun takia.

Työterveyslaitos tutkii kemikaalien aiheuttamia haittoja työssä

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, henkilönsuojaimiin perehtynyt  Erja Mäkelä, ei kritiikkiä niele. Hän on tutkinut parikymmentä vuotta erilaisten kemikaalien käytön työturvallisuutta. Hän kertoo, että jo kymmenet vuodet Työterveyslaitoksella on ollut ohjeita epoksi-, uretaani-, akrylaatti- ja lujitemuovikemikaalien käsittelyyn. Viime vuosina ohjeita on uusittu. Perusasiat ovat Työterveyslaitoksen Malliratkaisussa ja Epoksikansiossa.

Mäkelä muistuttaa, että työnantaja on vastuussa työntekijän turvallisuudesta ja että muovipinnoitteita asennettaessa on syytä noudattaa turvallista työtapaa ja käyttää tarvittaessa suojaimia. Ensisijaisesti on pyrittävä järjestämään sellaiset työskentelyolosuhteet, ettei suojaimia tarvittaisi. Puhallinsuojaimia kuitenkin käytetään yleisesti tämänkaltaisissa töissä silloin, kun ilmanvaihto ei riitä poistamaan altistetta hengitysilmasta riittävästi.

– Työterveyslaitos ei ole viranomainen, vaan tutkii työturvallisuutta yhteistyössä työpaikkojen kanssa sekä ohjaa ja kouluttaa turvallisiin työtapoihin. Työturvallisuutta valvoo AVIn työsuojelun vastuualue, ja kemikaalien valvonnasta taas vastaa Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes, Mäkelä lisää.

Ylitarkastaja Anette Lehtonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että lattia-asentajien työturvallisuutta on valvottu uudis- ja korjausrakentamiskohteissa osana työmaatarkastuksia. Lisäksi valvontaa on tehty yritystarkastuksissa.

– Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntijuutta asiassa, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita työturvallisuuden varmistamisessa. Yhteisillä rakennustyömailla turvallisuudesta vastaa päätoteuttaja, Lehtonen sanoo.

Kosketusallergiaa ja hengitystieoireita

Lattianpinnoitustyössä on kohonnut muovikemikaaliallergian riski. Muovipinnoitelattioiden asennus vaatii tarkkuutta ja työturvallisuuden huomioimista erityisesti, kun kemikaaleissa on useita komponentteja. Muovipinnoitteet tehdään yleensä kahdesta nestemäisestä komponentista: hartsiosasta ja kovetteesta. Nestemäisessä muodossa, ennen kovettumista, nämä aineet aiheuttavat oireita joko kosketuksen tai hengitysilman kautta.

Varsinkin epoksiyhdisteiden aiheuttama iho-oireilu nousee esille aika ajoin, ja epoksit ovatkin suurin kosketusihottumia aiheuttava kemikaaliryhmä suomalaisilla työpaikoilla. Yleisimmin muoviyhdisteille reagoidaan juuri kosketusihottumalla, vähemmän esiintyy astmaa ja nuhaa.

Epoksilattioiden asennuksessa iho tulee suojata huolellisesti käsinein. Allergia epoksiyhdisteille saattaa kehittyä jo yhden kemikaaliroiskahduksen seurauksena.

Polyuretaanipinnoitteissa käytetyt isosyanaatit ovat tunnettuja astman ja kosketusihottuman aiheuttajia.

– Osa aineista, esimerkiksi automaalit, päätyy ruiskutettaessa helposti hengitysteihin ja aiheuttaa helposti hengitystiesairauksia, jos ei käytetä hengityksensuojaimia, kertoo vanhempi asiantuntija Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta.

– Lattiapinnoituksessa käytetään yleensä kovetteessa metyleenidifenyylidi-isosyanaattia (MDI), joka ei haihdu helposti ilmaan. Polyuretaanilla tehdyissä lattiapinnoituksissa käytetään kyllä usein paljon liuottimia, joilta hengitystiet on suojattava. Toisaalta isosyanaatit voivat aiheuttaa astmaa myös hyvin matalissa pitoisuuksissa ja ovat lisäksi kosketusihottuman aiheuttajia, minkä takia myös huonosti haihtuvia isosyanaatteja täytyy käsitellä erityisellä huolellisuudella.

Akrylaattiallergiat yleistyneet

Muoviyhdisteet aiheuttavat haittoja myös muualla kuin rakentamisessa. Esimerkiksi kauneusalalla on raportoitu viime vuosina runsaasti akrylaateille herkistymistä. Allergian aiheuttajia ovat akryyli- ja geelikynsimateriaalit sekä ripsiliimat.

Allergioita esiintyy sekä kauneudenhoitoalalla työskentelevillä että palvelujen käyttäjillä.

– Tosin kauneudenhuollon yrittäjät eivät useinkaan päädy hoitoon ja tutkimuksiin. Pienyrittäjät vaihtavat ammattia, kun eivät pysty enää käyttämään akrylaatteja sisältäviä aineita, Suuronen toteaa.

Kauneudenhoitoaineille altistumisista ei siis tule Työterveyslaitoksen tutkijoiden tietoon kuin pieni osa. Sen sijaan teollisuuden kokoonpanotyöntekijöiden akrylaatti-ihottumia tiedetään esiintyvän runsaasti. Kokoonpanotyössä oireilua aiheuttavat pääosin anaerobiset liimat.

Tehdashalleissa liimoista haihtuvat yhdisteet laimenevat eivätkä näin aiheuta yhtä paljon ongelmia kuin ihokosketus liimoihin.

– Työntekijät saavat nimenomaan iho-oireita suorasta kosketuksesta akrylaattituotteisiin. Käyttömäärät ovat tilaan suhteutettuna usein pieniä, minkä takia hengitysteiden altistumista ei todennäköisesti esiinny kokoonpanotyössä niin paljon, Suuronen arvelee.

Tietoa tarvitaan lisää

Tietoa altistumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää, jotta allergioita voidaan välttää. Siksi Työterveyslaitos on aloittanut tutkimuksen akrylaattien aiheuttamista ihottumista ja hengitystiesairauksista.

Työterveyslaitos selvittää, miten akrylaattiyhdisteet leviävät työpaikan pinnoille, iholle ja ilmaan. Mittauksia tehdään kauneudenhoitoalan ja kokoonpanoteollisuuden työpaikoissa Etelä-Suomessa. Tiedon avulla kehitetään terveyttä edistäviä työtapoja ja altistumisen torjuntaa.

– Haittoja voidaan ehkäistä. Tästä hyvä esimerkki on hammashoitohenkilöstöstä muutaman vuoden takaa, Suuronen kertoo.

Hammashoidossa käytetyt akrylaattiyhdisteet aiheuttivat vielä 2000-luvun alussa monille työntekijöille allergisia ammattitauteja. Oireilu ja ammattitaudit vähenivät, kun ala kehitti työtapoja, joissa vältetään suoraa ihokosketusta.

 

Akrylaattien aiheuttamien ihottumien ja hengitystiesairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa -tutkimus toteutetaan 2019–2022. Siihen osallistuu viisi kokoonpanoyritystä ja viisi kauneudenhoitoyritystä Etelä-Suomesta. Yhteistyöverkostoon kuuluvat Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI), Teollisuusliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat (Sat ry) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Hanketta rahoittavat Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.

Hankkeen esittely: Akrylaattien aiheuttamien ihottumien ja hengityssairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa

Teksti: Kirsi Väisänen
Kuvat: Shutterstock

Mitä mieltä? Kommentoi!

Täytä kaikki kentät. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje