Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Mehiläisen 1 300 vastaajan työelämätutkimuksesta. Haluttomuus jatkaa työelämässä eläkeikään asti on kokonaisuudessaan arvioiden dramaattinen tulos, arvioi Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.

Tutkimuksen vastaajat ovat halukkaita eläköitymään keskimäärin 6,4 vuotta ennen eläkeikää. 18–30-vuotiaista 46 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle vielä vanhempia ikäluokkia aiemmin – jopa 9,2 vuotta ennen arvioitua eläkeikää.

Suortamo näkee tuloksen jatkumona kokemuksiin alati kuormittavammasta työelämästä.

– Työ on perinteisesti tunnistettu ihmiselle kokonaisvaltaista hyvinvointia tuovana. Tämä pätee silloin, kun työ ja työolosuhteet ovat siihen suotuisat. Työn digitalisaatio haastaa aivotyötä ja monet kokevat, etteivät pysy mukana työn murroksessa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jopa joka neljännes työikäisistä suomalaisista on riskissä uupua. Onko siis ihme, etteivät pitkät työurat  houkuttele?

Mikä ajaa pois työelämästä?

Mehiläisen työelämätutkimus kysyi myös syitä poispyrkimiseen työelämästä. Näitä olivat halu nauttia elämästä ja se, ettei työn koeta olevan koko elämän sisältö. Terveyssyyt nousivat suurimmaksi heillä, jotka pelkäsivät joutuvansa jättämään työelämän vasten omaa tahtoaan. Työntekijät kokevat, että mielekäs työ ja työn joustot ovat tärkeimmät edellytykset pysyä työelämässä eläkeikään saakka.

Suortamon mielestä on olennaista panostaa työurien pitenemiseen vaikuttaviin tekijöihin riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Yksittäisten työntekijöiden tukeminen on tärkeää, mutta vielä mieluummin näkisin yrityksen kohdentavan työhyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä työn ja työolosuhteiden kehittämiseen. Tässä on työpaikkojen johdolla keskeinen rooli. Olennainen apu tilanteen tunnistamisessa ja konkreettisten keinojen kehittämisessä on työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon yhteistyö, hän toteaa.

Kannattaako eläkeikää lähestyvään panostaa?

Tutkimukseen vastanneiden esihenkilöiden mielestä työntekijään kannattaa panostaa keskimäärin 54 ikävuoteen saakka. Vain hieman yli puolet esihenkilöistä on sitä mieltä, että iällä ei ole tässä asiassa merkitystä. Työntekijöistä 26 prosenttia kokee, että työnantaja panostaa heihin erittäin tai melko paljon, kun puolestaan 14 prosenttia kokee, että työnantaja ei panosta heihin lainkaan.

– Tulos on huolestuttava yhteiskunnassa, jossa samanaikaisesti pohditaan kiperästi keinoja työurien pidentämiseksi ja työvoiman kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Työntekijöitä on tuettava kaikissa työuran vaiheissa. Esihenkilöille tulisi suunnata tietoa siitä, miten työuran eri vaiheissa olevia työntekijöitä on hyvä johtaa, ja miten iän tuomat muutokset olisi huomioitava työkykyjohtamisessa. Ihmisen kyvyt ja taidot voivat kehittyä koko elämän ajan, jos vain organisaation asenneilmasto on sille suotuisa, Suortamo muistuttaa.

Palkka ja tuki lisäävät halua jatkaa työuraa

Tärkeimmät syyt jatkaa työuraa näyttäisivät tutkimuksen mukaan olevan motivoiva palkkakehitys ja työnantajan tuki terveyden edistämiseen. Työntekijät näyttäisivät toivovan enemmän sekä tukea urakehitykseensä että työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista kuin mitä niitä on tarjolla.

Konkareiden arvo tunnistettiin tutkimuksessa. Työntekijöitä edustavat vastaajat kokivat ikääntyvän työntekijän tarjoavan ennen kaikkea hiljaista tietoa sekä tukea työyhteisössä. Toisaalta eläkeikää lähestyviin liitettiin jonkin verran työssä jaksamisen ongelmia sekä kunnianhimon lopahtamista.

Ulkopuolisuutta tai osaamisen arvostuksen puutetta iän vuoksi koettiin hyvin vähän, mutta jopa neljäsosaa ikääntyvistä työntekijöistä huolestuttaa, ettei kelpaa työelämässä ikänsä takia.

– Usein ajatellaan, että ikääntyvä työntekijä on huonommin tuottava, mutta ikääntyminen ei sinällään vaikuta työn tuottavuuteen. Ennakkoasenteet ja stereotypiat vahvistuvat, kun tulee määrätty ikä mittariin. Oletetaan, että työntekijä ei enää motivoidu tai ole muutoshalukas. Omassa työssäni olen huomannut, että vuoropuhelu esihenkilön ja työntekijän väliltä puuttuu usein joko kokonaan tai on riittämätöntä. On huolestuttavaa, että moni ikääntyvä kokee, että heitä ei tueta työelämässä, arvioi Mehiläisen työterveyspsykologi Marja Vidgrén.