Työolobarometrin tulosten mukaan yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.

Henkilöstön määrä työpaikoilla on jonkin verran lisääntynyt. Lomautus- ja irtisanomisuhkia koki vain harva. Valtaosa työolobarometriin vastanneista arvioi löytävänsä osaamistaan ja työkokemustaan vastaavan työn, jos työttömyys osuisi omalle kohdalle.

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Nyt julkistetut ennakkotulokset perustuvat elo-lokakuun 2021 aikana tehtyihin haastatteluihin. Nopeasti tarttuva omikronmuunnos koronaviruksesta ei siten vielä ollut tiedossa kyselyn ajankohtana. Syksyn jälkeen myös Venäjän hyökkäyssota on voinut vaikuttaa näkemyksiin työmarkkinoiden pysyvyydestä.

Haastatteluihin vastasi 1 899 palkansaajaa. Vuoden 2021 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien barometrien kanssa tutkimuksen menetelmämuutosten takia. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote nostaa tutkimuksesta esiin seuraavia tuloksia.

Koulutuksen saamisessa on epätasa-arvoisuutta

Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta käyttää työssään digitaalisia välineitä. Vuorovaikutukseen liittyvien digivälineiden käyttö oli jo yleistynyt nopeasti pandemiaa edeltäneiden viiden vuoden aikana. Koronapandemia ja etätyön voimakas kasvu on entisestään lisännyt niiden käyttöä.

Oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen suhtaudutaan suurimmassa osassa työpaikkoja myönteisesti. Palkansaajissa näkyy kuitenkin suuri sosioekonomisen aseman tuoma ero. Osaamisen kehittäminen kasaantuu vahvasti niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo koulutuksen ja työtehtävien ansiosta hyvät.

Ne, jotka kouluttautuvat, kertovat myös kärsivänsä ajanpuutteesta osaamisensa kehittämisessä. Ajanpuute vaivaa enemmän naisia kuin miehiä.

– Jatkuva oppiminen on saatava Suomessa kaikkien ulottuville. Osaamisen merkitys korostuu, kun ratkaistaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon sekä yhteiskunnassa osallistumiseen liittyviä kysymyksiä, sanoi työministeri Tuula Haatainen Työolobarometrin julkistustilaisuudessa.

Työministeri muistutti, että tällä hallituskaudella käynnistetty jatkuvan oppimisen uudistus vastaa tarpeeseen kehittää osaamista läpi elämän ja työuran. Uudistuksen päämääränä on lisätä työelämässä tapahtuvaa oppimista sekä siihen osallistumisen tasa-arvoa.

Ikäryhmät rasittuvat eri tavalla

Työ rasittaa fyysisesti etenkin työntekijäammateissa työskenteleviä sekä nuorimpia ja vanhimpia ikäryhmiä. Keskimmäiset ikäryhmät, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät puolestaan arvioivat muita useammin työnsä henkisesti raskaaksi sekä raportoivat muita enemmän työuupumuksen oireita ja stressin tuntemuksia.

Suurin osa kokee työn imusta kertovia tuntemuksia ainakin joskus ja yli puolet usein tai aina. Työnsä merkitykselliseksi kokee valtaosa ja yhteisöllisyyden tuntemuksia kokee aina tai usein runsas puolet palkansaajista.

Vaikutusmahdollisuudet työhön ovat muuttuneet kokonaisuudessaan vain vähän. Kuitenkin mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkoihin ovat selvästi kasvaneet lähivuosina; tämä on seurausta digitalisaatiosta ja etätyön yleistymisestä.